Luukulta luukulle
Kuluva vuosi on nimetty köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Varmaan tästä syystä maammekin köyhistä puhutaan nyt paljon.
Suun soitto ei kuitenkaan nälkää karkoita, kun poliittista tahtoa ei löydy köyhyyden poistamiseksi tai edes sen vähentämiseksi.
Viime vuoden lopulla työnsä päättänyt Sata-komitea ei esittänyt loppuraportissaan työttömien peruspäivärahan ja työmarkkinatuen eikä toimeentulotuen perusosan korottamista, vaikka Olli Kankaan ja Veli-Matti Ritakallion, vuonna 2008 julkaistun Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa- tutkimuksen loppuyhteenvedossa todetaan suomalaisten vähimmäisturvaetuuksien olevan riittämätön ja sen heikentyneen trendinomaisesti parin viime vuosikymmenen aikana riippumatta hallituksen värikirjosta.
Suomessa köyhäksi määritellään ihminen jonka tulot ovat enintään 60 prosenttia keskivertokansalaisen tuloista. Näin ollen olet köyhä, jos käytössäsi on enintään 1000 euroa kuukaudessa.
Työttömän peruspäiväraha ilman lapsikorotuksia on 25,63 euroa päivältä. Työtön maksaa työttömyyspäivärahastaan aina vähintään 20 prosenttia veroa, joten käteen jää 410 euroa kuukaudessa.
Työttömien peruspäiväraha on niin mitätön, että saadakseen edes lakisääteisen vähimmäistoimeentulon, sillä oleva joutuu hakemaan vielä toimeentulotukea kotikuntansa sosiaalitoimistosta.
Vuonna 2007 Suomen väestöstä 6,5 prosenttia sai toimeentulotukea.Arviolta vain noin puolet siihen oikeutetuista hakee sitä.
Eduskunnan entinen oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on todennut työttömien toimeentulon olevan nöyryyttävää, koska työtön joutuu kulkemaan luukulta luukulle hakiessaan eri etuuksia, laskemaan rahoja, keräämään kuitteja ja raportoimaan.
Paunio on oikeassa. Perusturvalla oleva työtön joutuu hakemaan paitsi sitä,niin myös asumistukea Kelalta ja toimeentulotukea soskusta ja toimittamaan näille kantokuorman liitteitä ja todistuksia.
Köyhien määrää lisätään tietoisesti. Lähivuosina toimeentulotukiluukuilla käy kuhina. Tämän vuoden alusta koulutustuki leikkaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa. Tämä nopeuttaa työttömien tippumista ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta mitättömälle työmarkkinatuelle. Pitkäaikaistyöttömät eivät pääse soskun luukulta ennen kuin kuoltuaan, jos tuntuvaa perusturva uudistusta ei toteuteta.
Jos köyhyydelle todella halutaan tehdä jotain, tarvitaan perusturvan tason huomattavaa korottamista. Tuhat euroa voisi olla kohtuullinen perusturvan tso kuukaudessa jokaiselle täsys-ikäiselle, joka ei voi muuten saada toimeentuloaan. Silloin ei ehkä tarvitsisi etsiä punaisia hintalappuja joka kerta ruokakaupassa käydessään.
Kunnollinen perusturva vähentää talousvaikeuksissa kamppailevien kuntien toimeentulotukimenoja ja vapauttaa sosiaalitoimiston työntekijöitä varsinaiseen sosiaalityöhön. Yhdeltä luukulta saatava perusturva on sidottava indeksiin jälkeen jäämisen estämiseksi.
Riittävä perusturva ei heikennä työn arvostusta. Päinvastoin se vahvistaa työssä olevien asemaa, kun työnantajien on vaikeampi polkea palkkoja.
