Passiivinen myötäily ei ole vaihtoehto

Valtamedia povaa perussuomalaisille vaalivoittoa ja ”kuntajytkyä”  meneillään olevissa kuntavaaleissa. Puoluetta markkinoidaan vaihtoehtona nykypuolueisiin tyytymättömille äänestäjille. Perussuomalaisilla on Sonkajärvellä kaksi valtuutettua nykyisessä valtuustossa. Miten heidän vaihtoehtonsa on näkynyt kunnallispolitiikassa.

Eipä juuri mitenkään. Perussuomalaisvaltuutetut ovat tyytyneet lähinnä myötäilemään valtapuolue Keskustan linjauksia. He ovat hyväksyneet lähipalveluja ja –demokratiaa heikentäneen ja eriarvoisuutta lisänneen linjan. Törkeimmin tämä linja näkyy Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään liittymisessä. Perussuomalaiset hyväksyivät yksimielisesti kaikkien nykyisten valtuustopuolueiden kanssa Soteen liittymistä merkinneen perussopimuksen. Sen myötä terveyspalvelujen saanti kunnassa on retuperällä.

Tällä sopimuksella ulkoistettiin merkittävä osa kunnallisesta päätösvallasta Soten valtuustolle ja hallitukselle. No, tällä ei liene suurtakaan merkitystä perussuomalaisille, jotka valtuustossa ovat muutenkin omaksuneet passiivisen myötäilijän roolin. Olen seurannut valtuuston kokouksia melko aktiivisesti koko kuluneen valtuustokauden ajan. Perussuomalaiset eivät ole esittäneet minkäänlaista vaihtoehtoa ainakaan niissä kokouksissa joissa olen ollut läsnä.

Totuuden nimissä nykyisistä perussuomalaisvaltuutetuista on sanottava jotain hyvääkin. He olivat kesällä hyväksymässä päätöstä, jonka mukaan Sonkajärvelle otetaan kymmenen afgaanipakolaista. Heiltä löytynyt inhimillisyys on myönteinen piirre yleensä päättömällä maahanmuuttokritiikillä kunnostautuneihin perussuomalaisiin verrattuna. Mutta huomattava on, että uusilla perussuomalaisehdokkailla oli jo kielteisempiä mielipiteitä pakolaiskysymyksessä viimeviikkoisessa vaalipaneelissa.

Päätöksen tekoon Sonkajärvellä tarvitaan tosiaan vaihtoehto. Valtuustoon tarvitaan sellainen vasemmistolainen voima,  joka puolustaa kuntalaisten etuja myös teoissa eikä vaan vaalienaluspuheissa. Kommunistit vastustivat viime kuntavaalien alla Matti Vanhasen hallituksen käynnistämää PARAS –hanketta ja sen perusteella muodostettua Ylä-Savon Sotea.  

Emme kuitenkaan vielä tuolloin saaneet valtuustoon pääsyyn tarvittavaa tukea äänestäjiltä. Nyt on mahdollisuus korjata tuo virhe ja äänestää sinne tekoihin lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta sitoutuneita SKP:n ehdokkaita. Tehdään vaaleista vastalause leikkauspolitiikalle ja pienen piirin vallankäytölle.

Ympäristö- ja luontoarvoista ei voida joustaa

Ylen kuntavaalikoneessa kysytään,  voidaanko  ympäristö-  ja luontoarvoista kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. Ei todellakaan voida.

Kävin tänään Vuokatin urheiluopistolla kun Pohjois-Suomen aluehallintovirasto järjesti kuulemistilaisuuden Talvivaaran uusista ympäristöluvista valittaneille tahoille. Paikalla oli paitsi Vuoksen vesistöalueen kiinteistöjen omistajia ja viranomaisia myös kansalaisaktivisteja. Itse lukeuduin tuohon viimeksi mainittuun joukkoon.

Vaikka Talvivaaran kaivosyhtiön edustajat kehuivat kilvan noudattavansa kestävän kehityksen periaatteita, käyttävänsä parasta tekniikka ja minimoivansa päästönsä, niin kaivos on muutaman vuoden aikana ylittänyt lupaprosessissa ennakkoon arvioidut päästömäärät  jopa monikymmenkertaisesti.  Se on tehnyt vakavaa tuhoa arvokkaille erämaajärville ja joille jo nyt yli sadan kilometrin laajuudessa.  

Oulujoen ja Vuoksen vesistöistä on tehty tai ainakin ollaan tekemässä Talvivaara -yhtiölle  jätevesien purkualtaita.  Samalla ollaan tuhoamassa erämaa-alueiden matkailun mahdollisuuksia ja imagoa.  Vesistöjen turmeltumisen lisäksi myös pohjavedet ovat vaarassa. 
 Ilman kautta avolouhos aiheuttaa pölyn ja  päästöjen  leviämisen ilmaan satojen neliökilometrien alueelle.

Stop Talvivaara liikkeen tilaisuudessa luovuttamassa, yli 4000 ihmisen allekirjoittamassa adressissa todetaan aiheutuneiden vahinkojen  ja lupaehtojen rikkomisen olevan riittävä syy kaivoksen toiminnan keskeyttämiseen ja uuden  ympäristövaikutusten arviointiprosessin käynnistämiseen.

Adressin allekirjoittajien mielestä toinen peruste luvan keskeyttämiselle on uraanin tuotanto, joka sisältyy itse tuotantoprosessiin.  Käytettävän bioliuotusmenetelmän erityispiirre on se, että siinä kertyy huomattavia määriä uraania sekä kipsisakkakasoihin että prosessiliuokseen. Kertyvät uraanimäärät ovat satojatuhansia kiloja ja siitä huolimatta ei uraanin rikastumista  
huomioitu ympärisölupaprosessissa.

Kuten eräässä muistutuksen tehneen henkilön puheenvuorossa osuvasti todettiin, kestävää Talvivaaran toiminnassa on ainoastaan luonnon pilaaminen ja kehitys on kaivoksen ja tuhon laajentamista.

En halua jälkisukupolville yritysten jäljiltä tuhansien hehtaarien raiskioita ja jätevuoria. Vaikka nämä yritykset  sitten olisivatkin aikoinaan  työllistäneet ihmisiä muutamiksi kymmeniksi vuosiksi   ja riistäneet  näiden luoman lisäarvon omiin taskuihinsa.

 

 

Vastuullista taloudenhoitoa

Sonkajärvi joutuu leikkaustalkoisiin. Näin otsikoi Iisalmen Sanomat lehdessä olleen kunnanjohtaja Simo Mäkisen haastattelun.  Siinä kunnanjohtaja kertoo talouden tasapainottamisen olevan tulevan valtuustokauden suurimman haasteen. Mäkinen on oikeassa siinä, ettei kunnan tilannetta helpota se, että valtionosuuksia leikataan.

Kunnanjohtaja kertoo myös taloudenhoidon olleen vastuullista ja kunnalla olevan 3,4 miljoonaa euroa edellisten vuosien ylijäämää.  Rutakolle on kuluvan valtuustokauden aikana rakennettu jäähalli ja muistisairaiden Mosaiikki- talo. Sukevalla on remontoitu koulu ja päiväkoti vanhalle puukoululle.

Jäähallia lukuunottamatta kaikki ovat hyviä ja tarpeellisia investointeja.  Siihen kunta satsasi pitkälle toista miljoonaa euroa ja sen puolestapuhujat kehuivat sen tuovan kuntaan uusia lapsiperheitä ja eurojen jäävän kotikuntaan, koska vanhemmat eivät osta maitopurkkia Iisalmesta lapsia jääkiekkoharjoituksiin kuskatessaan.

Kuinkas sitten kävikään?  Uusi upea jäähalli ei ole muuttanut kunnan väestökehitystä positiiviseen suuntaan.  Tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana kunnan väestökato on ollut jo reilun linja-autolastillisen mittaluokkaa. Uskoisin, että terveyskeskuksen vuodeosaston lakkauttaminen on ollut omiaan kiihdyttämään tuota kielteistä kehitystä.

Jos taloudenhoito olisi ollut vastuullista, kunta ei olisi ruvennut rakentamaan kallista jäähallia, josta aiheutuu suuria kustannuksia myös kesällä, jolloin se seisoo tyhjillään. Se ei olisi lähtenyt seikkailemaan Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään, jonka myötä kuntalaisten saamat terveydenhuollon lähipalvelut on saatu retuperälle. Eikä luvattuja säästöjä ole saatu.

Taloudenhoidon ollessa vastuullista, kunta työllistäisi aktiivisesti pitkäaikaistyöttömiä täysipäiväisesti. Näin se säästäisi kunnan maksamissa yli 500 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuen maksuosuuksissa. Samalla tämä pienentäisi kunnan toimeentulotukimenoja ja lisäisi verotuloja.

 

Kunnan passiivisella työvoimapolitiikalla kova hinta. Säästöjä työllistämällä

Sonkajärvelle rakennettiin työllisyyden nimissä pitkälti toista miljoonaa maksanut jäähalli. Työllisyysvaikutukset omassa kunnassa jäivät olemattomiksi, koska hallia olivat rakentamassa eestiläiset työläiset ja talkoolaiset.

Tänä kesänä kunta lunasti itselleen Omatalon osakkeita 1,5 miljoonalla eurolla, perusteluna osakkeiden ostolle oli työpaikkojen turvaaminen. Muutaman viikon päästä talotehdas irtisanoi 42 työntekijää, heidän joukossaan tehtaalla pitkään työskennelleitä sonkajärveläisiä.

Sonkajärven kunnan työllisyyspolitiikka on ollut muutenkin epäonnistunutta. Vuonna 2006 muutetun työmarkkinatukilain nojalla kunnat maksavat valtiolle puolet niiden työttömien työmarkkinatuesta, jotka ovat olleet työttömänä yli 500 päivää ja joille kunta ei ole järjestänyt työtä tai aktivointitoimenpiteitä.

Sonkajärven kunta joutui viime vuonna maksamaan tätä ns. sakkomaksua lähes 190 000 euroa ja tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes 110 000 euroa. Pitkäaikaistyöttömiä Sonkajärvellä oli heinäkuun lopussa 70.

Pitkäaikaistyöttömyys on vakava inhimillinen, sosiaalinen ja myös taloudellinen ongelma. Työllistämistä ei pidä nähdä vain kunnalle aiheutuvana menoeränä. Ei pidä kysyä, mitä työllistäminen kunnalle maksaa vaan on kysyttävä mitkä ovat kustannukset, jos pitkäaikaistyöttömyydelle ei tehdä mitään. On nähtävä minkälaisia taloudellisia hyötyjä kunta saa työllistämisestä.

Aktiivisella työllistämisellä kunta voisi säästää näissä työmarkkinatuen sakkomaksuissa ja saada työpanoksen, joka olisi tärkeä sekä työttömille itselleen että kunnalle. Maksamalla työllistetyille normaalia TES:n  mukaista palkkaa kunta säästäisi työllistetyn toimeentulotukimenoissa. Kunnon palkka oikeasta työstä motivoisi työllistettyjä. Kunta saisi myös lisää verotuloja.

Sonkajärven kunnan on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, mielekkään, täysipäiväisen ja normaalipalkkaisen työn järjestämiseksi työttömille. Sillä tavoin voidaan saada säästöjä.

 

Kuntavaaleista vastalause leikkauspolitiikalle

Syksyn kuntavaaleista on mahdollista tehdä kansanäänestys hallituksen leikkauspolitiikalle, nykyisten valtuustopuolueiden toteuttamalle terveyspalvelujen heikentämiselle ja kunnallisen itsemääräämisoikeuden kaventamiselle Ylä-Savon Sote kuntayhtymän kautta.

Valtionosuudet ovat Sonkajärvellä merkittävä tulonlähde ja niiden määräksi kunnan tämän vuoden talousarviossa on arvioitu 12,8 miljoonaa euroa 24,9 miljoonan euron toimintakatteesta. Kataisen kuuden puolueen hallituksen ohjelmassa sanotaan, että ”kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksellaan edistetään.”  Selkokielellä sanottuna tämä tarkoittaa valtionosuuksien vähentämistä ja kuntien pakottamista kunnallisveron korottamiseen.

Tämän vuoden valtion budjetissa hallitus leikkasi kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa niitä leikataan vielä lisää 125 miljoonaa. Hallituksen päättämän kehysbudjetin mukaan näitä valtionosuuksia leikataan vuonna 2014 edelleen 125 miljoonaa ja vuonna 2015 vielä 250 miljoonaa euroa.

Lisäksi kunnilta on tänä vuonna leikattu kymmeniä miljoonia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja niiden indeksikorotukset jäädytettiin. Myös koulujen korjaamiseen varattuja valtionosuuksia on vähennetty, vaikka homekoulujen lisääntyvä määrä edellyttäisi päinvastaisia toimia.  Vanhuspalvelulain toteuttamiseen on ensi vuodelle varattu vain vaivaiset 33 miljoonaa euroa.  Hallitus vähensi tänä vuonna kuntien osuutta yhteisöverojen tuotosta viidellä prosentilla.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan laskelmien mukaan kunnilta jää näiden päätösten seurauksena saamatta neljän vuoden aikana yhteensä ainakin 4,5 miljardia euroa valtionosuuksia ja yhteisövero-osuuksia.

Ei pidä astua hallituksen virittämään ansaan uskomalla ministereiden väitteitä siitä, että kuntien valtionavut kasvavat ensi vuonna 180 miljoonalla eurolla tästä vuodesta. Tähän lukuun on päästy laskemalla mukaan valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus ja väestön kasvun vaikutus. Nämä ovat kuitenkin lakisääteisiä korotuksia, joilla korvataan osa kuntien kustannusten noususta.

Hallituksen toimet ovat osa EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ajamaa julkisten menojen leikkaamista ja palvelujen kaupallistamista.  Hallitus pyrkii kuntien rahoituspohjan heikennyksillä pakottamaan kunnat yhdistymään työssäkäynti- ja asiointialueisiin perustuviksi jättikunniksi.

Rahaa julkisiin palveluihin ja muihin tärkeisiin menoihin saataisiin valtion toimesta, saattamalla pääomatulot kunnallisverotuksen piiriin ja muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi sekä leikkaamalla uusiin asehankintoihin ensi vuoden budjetissa esitetyistä 560 miljoonan määrärahoista. Mutta koska tällainen vaihtoehto ei nykyisten vallanpitäjien toimesta toteudu, niin kunnan menoissa ensimmäinen tehtävä on asettaa menot tärkeysjärjestykseen ja etusijalle tulee laittaa peruspalvelut. SKP:n kuntavaaliehdokkaat ovat sitoutuneet tekoihin lähipalvelujen puolesta.  

 

Sonkajärveläisten terveydenhoidon lähipalvelut ovat Iisalmessa

Kataisen hallitus ajaa kuntien yhdistämistä ja kaikki Ylä-Savon kunnat aiotaan niputtaa yhdeksi jättikunnaksi. Jo keskustalaisen Matti Vanhasen hallituksen käynnistämän ”kunta- ja palvelurakennemuutos” eli PARAS- hankkeen perusteella muodostettu Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä on pelottava esimerkki lähipalvelujen karkaamisesta, eriarvoistumisen lisääntymisestä ja demokratian kaventumisesta suuriin yksiköihin siirryttäessä.

Nykyinen Sonkajärven kunnanvaltuusto hyväksyi 23.2.2009 Soten perussopimuksen yksimielisesti. Sen mukaan kuntayhtymän pitäisi turvata jäsenkuntien määrittelemät lähipalvelut, joista päätetään kuntakohtaisissa palvelusopimuksissa.

Perussopimuksen hyväksyessään valtuusto ulkoisti sosiaali-  ja terveyspalvelujaan koskevan päätösvallan kunnan ulkopuoliselle organisaatiolle. Kysymys ei ole mistään pienistä asioista, sillä sote-menojen osuus kunnan kokonaisbudjetista on tänä vuonna 62,6 prosenttia.

Ylä-Savon Soten valtuustossa ja hallituksessa on kussakin vain 2 jäsentä Sonkajärveltä. Huomion arvoista on, että kunnanvaltuusto nimeää toimikaudekseen Soten yhtymävaltuuston jäsenet, ja yhtymävaltuusto valitsee yhtymähallituksen jäsenkuntien esittämistä ehdokkaista. Näin ollen kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet ja vain kahdella sonkajärveläisellä luottamushenkilöllä on edes jonkinlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon näissä elimissä.

Soten toiminta on johtanut terveyspalvelujen heikkenemiseen Sonkajärvellä, siitä huolimatta että kunnan maksuosuus kasvaa vuosi vuodelta. Palvelurakenteen muutoksen nimissä ja sonkajärveläisten satraappien myötävaikutuksella Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosasto käytännössä lakkautettiin muuttamalla se 10 sairaansijan, lyhytaikaista kuntouttavaa kotihoitoa antavaksi yksiköksi.

Soten linjauksen mukaan vuodeosastojen pitkäaikaispakkoja muutetaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi,  jotka voi järjestää myös yksityinen palveluntuottaja. Tehostetulla palveluasumisella on mahdollista rahastaa vanhuksia, joiden koko eläke voi pahimmassa tapauksessa upota asumiseen. Mielestäni vanhuksia ei saa rahastaa eikä eriarvoistaa palveluseteleillä eikä tehostetussa palveluasumisessa.

Tällä hetkellä sonkajärveläiset vuodepotilaat kuskataan Iisalmen tai Kiuruveden vuodeosastoille. Valtaosa näistä heittopusseista lienee vanhuksia. Lääkäripäivystys on nykyään keskitetty Iisalmeen ja jatkuvan lääkäripulan vuoksi, Sonkajärvellä on lääkäreitä milloin sattuu, joten nykyisin ei voida edes puhua terveydenhoidon lähipalveluista.

Sosiaali- ja terveyspalveluja ei saa siirtää pienistä kunnista keskuksiin. Vanhuksia ei voida siirrellä kunnista toiseen ilman, että siteet ja yhteydenpito omaisiin ja läheisiin kärsii.