Suun soitto ei nälkää karkoita

Suun soitto ei nälkää karkoita 

Näin vuoden lopussa on tapana muistella mennyttä ja katsoa tulevaisuuteen. Kuluvaa vuotta on vietetty köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisena teemavuotena. Näin ollen luulisi, asian eteen tehdyn jotain. Karu todellisuus osoittaa kuitenkin, että vuoden teema on jäänyt vain suun soiton asteelle. Eduskunta isolla kivinavetalla on keskittynyt lähinnä omiin palkkoihinsa, torkkupeittoihinsa ja ulkomaisten pankkien ja keinottelijoiden pelastamiseen.

Sain kunnalliselta Sonkakoti Oy:ltä vuokrankorotusilmoituksen jo lokakuussa. Siinä ilmoitetaan asuntoni neliövuokrien nousevan ensi vuoden alussa 20 senttiä neliöltä. Samoin sauna- ja autopaikkamaksut nousevat. Kelalta en ole vielä saanut ilmoitusta työttömän työmarkkinatuen korotuksesta, mutta ennakkotietojen mukaan se nousee vuoden vaihteessa 2,37 eurolla kuukaudessa. Käytännössä vuokrankorotus jo reilun kymmenen neliön kämpässä syö työmarkkinatukeen luvatun korotuksen. Ajatelkaa, onko noin mitätön korotus työttömien perusturvaan mitään muuta kuin pilkantekoa.

Porvarihallitus vei joku viikko sitten eduskunnassa läpi lain, jolla alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen perusosaa voidaan leikata jopa 40 prosentilla, jos nuori ei hakeudu koulutukseen. Olisiko tämä ristiriidassa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan kanssa? Kuinka moni nuori edes tietää mikä hänestä isona tulee. Monella saattaa olla oppimisvaikeuksia, mielenterveys- ja päihdeongelmia. Näitä ei pakkokeinoilla ratkaista. Niillä vain syvennetään niitä.

Ensi keväänä maassamme pidetään eduskuntavaalit ja niissä on mahdollisuus vaikuttaa politiikan suuntaan. Niissä on mahdollisuus antaa kenkää korruptioeliitille. SKP on kampanjoinut kesästä lähtien 900 euron verotonta perusturvaa kuukaudessa kaikille täysi-ikäisille niissä elämäntilanteissa, joissa hän ei voi saada toimeentuloaan muulla tavalla työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Perusturvan saaminen yhdeltä luukulta vähentäisi ihmisten byrokraattista kohtelua ja nöyryyttämistä. Perusturva-aloitteessaan SKP esittää köyhyyden torjumiseksi myös verotettavan tulon alarajan nostamista 1 100 euroon kuukaudessa myös kunnallisverotuksessa ja lakia 1500 euron vähimmäispalkasta kuukaudessa kokoaikaisesta työstä.

Kiertäessäni Pohjois-Savon maakuntaa perusturva-kampanjan mukana, moni keskustelemaan tullut on todennut myös 900 euroa olevan riittämätön ihmismäiseen elämään. Mutta jostakin on lähdettävä liikkeelle. Vasemmistoliitolla on tavoitteena 750 perustulo. Vapaus valita toisin- verkoston puitteissa toimiva Vaihtoehto SATA- komitea esittää perusturvaan 120 euron korotusta, jonka jälkeen perusturvaa olisi parannettava asteittain kohti perustuloa ja palattava tuloeroja tasaavaan politiikkaan niin verotuksen kuin asumistuen avulla. Nämä esitykset lähtevät liikkeelle perusturvan parantamisen välttämättömyydestä.

Mielestäni kenenkään ei pidä tässä tilanteessa kaivautua omiin puoluetaktisiin juoksuhautoihinsa. Ei pidä lähteä käymään huutokauppaa euromääristä, vaan on alettava rakentaa yhteistä joukkotoimintaa ja rintamaa asian muuttamiseksi. Ammattiyhdistysliike on ajat sitten unohtanut meidät köyhät ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan keskittyessään. Kriittisellä ay- verkostolla ja Vastavoima- verkostolla olisi paikka myös perusturvan puolesta käytävässä taistelussa.

Vanhaa työväenlaulua mukaellen voisin päättää tämän kirjoitukseni : Suun soitto nälkää karkoita eikä tyhjää täydeksi tee. Siis vasen, yks, kaks. Siis vasen yks, kaks. Missä paikkasi tiedätkö sen? Tule köyhien yhteisrintamaan, sinä myös olet soskun luukulla. Tai ainakin pian olet.   

sorretun iänj

sorretun iänj

Uusi maksu tulossa terveyskeskuksiin

Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat ensi vuoden alusta 2,37 euroa kuukaudessa. Yksin asuvan, pelkästään kansaneläkettä saavan eläke puolestaan nousee 2,33 euroa kuukaudessa. Maaliskuun alussa ne, jotka osaavat ja muistavat hakea takuueläkettä helmikuussa, saavat satasen korotuksen eläkkeisiinsä. Monelta nämä korotukset menevät jo tammikuun alussa voimaan tuleviin vuokran korotuksiin. Ja lisää uusia maksuja on tulossa.

Parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysministeriössä sorvataan asetusta eduskunnassa jo hyväksytyn terveydenhuollon asiakasmaksulain tueksi. Laki mahdollistaa käyntimaksun käyttöönoton hoitajan vastaanotolla käynnistä terveyskeskuksessa. Kertamaksu olisi 8,90 euroa ja sitä saisi periä korkeintaan kolmelta käynniltä vuodessa.  Tähän asti hoitajalla käynti on ollut maksutonta.

Kun asetus tulee voimaan todennäköisesti tammikuun alussa, kuntien terveyslautakunnat voivat päättää maksujen perimisestä tai perimättä jättämisestä. Kunta voi myös todeta, että hoitajan luona voi edelleen käydä ilmaiseksi.

Uudet maksut vaikeuttavat kaikkein pienituloisimpien mahdollisuuksia saada jopa ennaltaehkäisevää hoitoa.  Myös työterveyshuoltoa vailla olevat pätkä- ja silpputyöläiset joutuvat maksamaan sairaspäivä poissaoloistaan tuon yhdeksän euroa.

Kuntalaisten kannattaa olla valppaana ja kaivaa esille kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet ja olla heihin yhteydessä. Muuten tämäkin maksu hyväksytään siellä yhdellä nuijan kopautuksella. Kuten kävi aikoinaan terveyskeskusmaksujen korotuksen yhteydessä. Korotukset kuitattiin sillä, että niistä on päätetty eduskunnassa, vaikka lopullinen päätösvalta siinäkin asiassa oli kunnalla.

Oppositio vastusti maksua eduskunnassa. Se huomautti Suomessa perittävien terveydenhuollon maksujen olevan jo nyt eurooppalaisittain kaikkein korkeimpia. Myös hoitajia edustava Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy vastustaa maksua. Olisiko aika koota kuntalaisten, tai ainakin pienituloisten rintamaa suunniteltua maksua vastaan.

Asko Julkunen

Sonkajärvi

Julkisten palvelujen ulkoistaminen on kipulääkettä suurpääomalle

Julkisten palvelujen ulkoistaminen on kipulääkettä suurpääomalle

Ylä-Savon Sote-kuntayhtymä ja neljä Soten jäsenkuntaa pohtivat kannattaisiko niiden osallistua tukipalveluiden: ruokahuollon, kiinteistönhoidon ja siivouspalveluiden ulkoistamisselvitykseen. Kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ISS on valmis tekemään selvityksen ilmaiseksi kunnille ja Sotelle. Iisalmen Sanomien pääkirjoituksessa 11.12. -10  kannatetaan selvityksen teettämistä.

Vaikka selvitystyö olisikin ilmainen, on selvää, ettei se voi olla puolueeton, koska sen tekijä on yksi kyseisten palvelujen tarjoajista. Jo ennalta on varmaa se, mihin selvityksellä pyritään. Osoittamaan vain se ulkoistetut palvelut tulisivat kunnille edullisimmiksi kuin omana toimintana tuotetut. Jo ilman selvitystäkin ISS:n seniorikonsultti Kalevi Rajala latelee tukipalvelujen ulkoistamisella saatavan 10 -15 prosentin säästöt kustannuksista. ( Iisalmen Sanomat, 9.12.)

Selvityksen teettämistä nyt pohtivien ja sen pohjalta ulkoistamispäätöksiä tekevien kuntapäättäjien on edellisen lisäksi syytä muistaa, että ISS Palvelut on osa kansainvälistä ISS-konsernia, jonka pääkonttori sijaitsee Tanskassa ja se riistää tällä hetkellä yli puolta miljoonaa työntekijätään 53 eri maassa.

Ei ole mitään järkeä tukea kuntien verovaroilla ylikansallisten suuryritysten voitonsaalistusta. Julkisten palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen on kipulääkettä kuolintuskissaan kamppailevalle suurpääomalle. Suorat veronmaksajien rahatuet pankki- ja pörssikeinottelijoille ulkomaille eivät ole kyllin tehokas lääke. Kun melkein kaikki valtionyritykset maassamme on myyty ulkomaiselle pääomalle, on se nyt rynnistämässä kuntien kukkaroille.

Porvaristo valmistautuu antamaan kevään eduskuntavaalien jälkeen kuoliniskun julkisille kuntapalveluille. Tähän pyritään myös ISS:n tarjoamalla ilmaisella selvitystyöllä. Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan uusi kuntalaki on seuraavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Tämä tulee hyvin ilmi Prima- lehdessä 7/2010.  http://www.digipaper.fi/prima/54785/?pgnumb=56

EK:n johtajan Jukka Ahtela hyökkää kuntien liikelaitoksia kohtaan, joilta pitää kilpailun nimissä poistaa erityisasema, konkurssisuoja ja veroetu.  Ahtelan  mukaan, kilpailun puutteesta johtuen kunnallinen ja yleensä julkinen sektori ovat tehottomampia kuin yksityiset yritykset. Hänen mielestään nykyinen kuntalaki suojelee tehottomia toimijoita. EK toivoo, että Euroopan unionin direktiivit pakottavat Suomessakin avaamaan kuntasektoria entistä enemmän kilpailulle.

Kuntalaisten ja työntekijöiden etu on puolustaa kaikkia julkisia palveluja ja nousta niiden ulkoistamista ja yksityistämistä vastaan, koskivatpa ne sitten terveys-, sosiaali-, kiinteistönhoito-, siivous- tai ruokahuoltopalveluja. Ulkoistamisesta hyötyvät vain voitontavoittelijat eivätkä ne loppupelissä tule yhtään edullisemmiksi kunnille. Eivätkä yhtään laadukkaimmiksi. Tästä hyvänä esimerkkinä Kiuruveden lääkäripäivystys.

Asko Julkunen

Sonkajärvi

Terveyskeskuspalvelujen alasajo alkanut Sonkajärvellä

Sonkajärven terveyskeskuksen päivystys on siirretty lokakuun ajaksi Iisalmeen ( Miilu 13.10.). Menettelyä perustellaan Sonkajärven terveyskeskuksen lääkäripulalla.

Mielestäni tämä on alkusoittoa Sonkajärven terveyskeskuksen alasajolle ja palveluiden siirtämiselle Iisalmeen. Olen kuullut huhuja, että Soten suunnitelmissa on keskittää sinne koko Ylä-Savon terveyskeskuspalvelut.

On järjetöntä, että Sonkajärvellä oli varaa rakentaa pitkälti toista miljoonaa euroa maksanut jäähalli, mutta ei turvata laadukkaita terveyskeskuspalveluja kuntalaisille. Muistan hyvin, kuinka jäähallin rakentamista puollettiin sillä, että kuntalaisten ostoseurot menevät Iisalmeen, jos vanhemmat joutuvat käyttämään lapsiaan siellä jääkiekkoharjoituksissa. Eikö ne mene sinne samalla lailla myös lääkärireissuilla.

Lääkäripäivystyksen siirtämisestä Iisalmeen kärsivät eniten vanhukset ja lapsiperheet, joita jäähallin rakentamisella sanottiin kuntaan muuttavan pilvin pimein. Jäähalliin laitetuilla rahoilla olisi kuntaan saatu myös houkuteltua lääkäreitä. Mutta lääkäripulaa yllä pitämällä tasoitetaan tietä lääkäripalveluiden siirtämiselle kokonaan Iisalmeen ja yksityistämiselle.

Nyt on meidän kuntalaisten korkea aika korottaa äänemme ja sanoa ettemme hyväksy tällaista. Jos olemme hiljaa, niin edellä kuvaamani kauhukuva terveyskeskuksen lakkauttamisesta on hetken päästä todellisuutta. Kelan palvelut loppuvat Sonkajärveltä vuoden vaihteessa.

Asko Julkunen

Sonkajärvi

Sonkajärven kunnanvaltuuston puhdistuksesta 80 vuotta

Eduskunnan varapuhemies, Keskustan Seppo Kääriäinen kirjoittaa 2.6.-10 Iisalmessa ja sen lähikunnissa ilmestyvässä Töllötin -ilmaisjakelulehdessä, että äärioikeiston hankkeiden tyssääminen kansanvaltaisilla voimilla 1930-luvulla loi pohjaa eheytykselle kansalaissodan jälkeen. Tänä kesänä tulee kuluneeksi 80 vuotta kunnanvaltuustojen puhdistuksista Pohjois-Savossa. Keskustan edeltäjä Maalaisliitto hyväksyi nämä puhdistukset, eivätkä sen edustajat valtuustoissa nousseet näitä kansanvallan loukkauksia vastustamaan. Ehkä tämä oli sitä pohjan luomista eheytykselle.

Kesäkuulla vuonna 1930 kyydittiin sonkajärveläinen sosialidemokraattien kunnanvaltuutettu Heikki Timonen Neuvostoliittoon. Tämän kyydityksen jälkeen Lapuan liikettä edustanut Suomen Lukko niminen järjestö painosti myös muita sosialidemokraatteja eroamaan valtuustosta, koska heitä syytettiin kommunistien tuella valituiksi.

Sonkajärvellä 18. elokuuta pidetyn ns. kansalaiskokouksen valitsemina edusmiehinä seuraavana päivänä kunnanvaltuuston kokousta painostivat läsnäolollaan metsänhoitaja Emil Tuompo ja kauppias Iisak Kumpulainen, jotka molemmat olivat Suomen Lukon Ylä-Savon paikallisjärjestön vaikuttajia. 23.9.1930 ilmestynyt Suomen Sosiaalidemokraatti- lehti kertoi kokouksen aikaan kunnantalon pihalla hyrisseen myös kauppias Kaarakaisen Nash-merkkisen henkilöauton, jolla Timosen kyyditys oli suoritettu.

Tämä suora kyydityksellä pelottelu johti siihen, että Sonkajärven valtuusto tyhjeni kaikista vasemmistolaisista jäsenistä. Valtuutettu Pekka Kaarakainen oli pyytänyt eroa ja aikaisemmin ja kokouksessa sitä pyysivät myös Lauri Huttunen, Ville Räikkönen, Pekka Komulainen ja Kalle Eskelinen. Heistä Eskelinen ja Räikkönen tosin ilmoittivat olevansa sosiaalidemokraatteja. Eroihin suostuttiin yksimielisesti.

Pohjois-Savossa lapualaisuus yhdistyi asiaa tutkineen Esa Ruuskasen mukaan juuri Suomen Lukkoon. Siinä toimineita yhdisti kommunismin vastaisuuden lisäksi tukeutuminen vuonna 1918 kolauksen saaneeseen kansallisen yhtenäisyyden ihanteeseen. Suomen Lukon paikallisjärjestöt eivät jääneet toimettomiksi kunnanvaltuustojen puhdistusten jälkeen, vaan seuraavaksi tulilinjalle tulivat työväentalot.

Sonkajärvellä työväentalojen sulkemista vaatinut ponsi hyväksyttiin samassa kokouksessa kuin kunnanvaltuuston vasemmistolaisille valtuutetuille esitetty erovaatimuskin. Hyväksytyssä ponnessa ei eroteltu kommunistisia ja sosiaalidemokraattisia työväentaloja toisistaan, vaan suljettaviksi vaadittiin myös sosiaalidemokraattisten Sonkajärven ja Kauppilanmäen työväenyhdistysten toimitiloja. Niiden nähtiin yhtä lailla vaarantavan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden paikkakunnalla.

Tapio Huttulan selvityksen mukaan suljettiin 13.9.1930 maaherran päätöksellä Sukevan työväenyhdistyksen ja Kauppilanmäen työväen ja  pienviljelijäin toimitilat. Viranomaisten sulkemiselta välttynyt sosdemien Sonkajärven työväentalo joutui tuhopolton kohteeksi 4.12.1931. Merkille pantavaa on se, että työväenyhdistys joutui vastaamaan kommunistisuudestaan samoilla vuoden 1933 varsinaisilla käräjillä kuin työväentalon polttajat. Todisteeksi kommunistisuudesta ja perusteeksi yhdistyksen lakkauttamiselle kävi työväentalon vuokraaminen kommunistisena lakkautetulle Sukevan työväenyhdistykselle.

Jo näiden tosiasioiden perusteella, maassamme ei voida hyvin rehvastella kansanvaltaisuuden perinteillä. Työläisten demokraattiset oikeudet oli tukehdutettu koko 1930-luvun aina vuoden 1944 välirauhansopimukseen asti. Kansanvalta on kyseenalaista tänäkin päivänä. Kehittyvien maakuntien miesten ollessa jatkuvasti äänessä toisinajattelijat eivät saa ääntään kuuluviin joukkotiedotusvälineissä. Suunnitellulla äänikynnyksellä ja vaaliliittojen kieltämisellä ostettujen edustajien valta pyritään sementoimaan.

Asko Julkunen

Sonkajärvi

Luukulta luukulle

Luukulta luukulle

Kuluva vuosi on nimetty köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Varmaan tästä syystä maammekin köyhistä puhutaan nyt paljon.

Suun soitto ei kuitenkaan nälkää karkoita, kun poliittista tahtoa ei löydy köyhyyden poistamiseksi tai edes sen vähentämiseksi.

Viime vuoden lopulla työnsä päättänyt Sata-komitea ei esittänyt loppuraportissaan työttömien peruspäivärahan ja työmarkkinatuen eikä toimeentulotuen perusosan korottamista, vaikka Olli Kankaan ja Veli-Matti Ritakallion, vuonna 2008 julkaistun Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa- tutkimuksen loppuyhteenvedossa todetaan suomalaisten vähimmäisturvaetuuksien olevan riittämätön ja sen heikentyneen trendinomaisesti parin viime vuosikymmenen aikana riippumatta hallituksen värikirjosta.

Suomessa köyhäksi määritellään ihminen jonka tulot ovat enintään 60 prosenttia keskivertokansalaisen tuloista. Näin ollen olet köyhä, jos käytössäsi on enintään 1000 euroa kuukaudessa.

Työttömän peruspäiväraha ilman lapsikorotuksia on 25,63 euroa päivältä. Työtön maksaa työttömyyspäivärahastaan aina vähintään 20 prosenttia veroa, joten käteen jää 410 euroa kuukaudessa.

Työttömien peruspäiväraha on niin mitätön, että saadakseen edes lakisääteisen vähimmäistoimeentulon, sillä oleva joutuu hakemaan vielä toimeentulotukea kotikuntansa sosiaalitoimistosta.
Vuonna 2007 Suomen väestöstä 6,5 prosenttia sai toimeentulotukea.Arviolta vain noin puolet siihen oikeutetuista hakee sitä. 

Eduskunnan entinen oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on todennut työttömien toimeentulon olevan nöyryyttävää, koska työtön joutuu kulkemaan luukulta luukulle hakiessaan eri etuuksia, laskemaan rahoja, keräämään kuitteja ja raportoimaan.

Paunio on oikeassa. Perusturvalla oleva työtön joutuu hakemaan paitsi sitä,niin myös asumistukea Kelalta ja toimeentulotukea soskusta ja toimittamaan näille kantokuorman liitteitä ja todistuksia.

Köyhien määrää lisätään tietoisesti. Lähivuosina toimeentulotukiluukuilla käy kuhina. Tämän vuoden alusta koulutustuki leikkaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa. Tämä nopeuttaa työttömien tippumista ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta mitättömälle työmarkkinatuelle. Pitkäaikaistyöttömät eivät pääse soskun luukulta ennen kuin kuoltuaan, jos tuntuvaa perusturva uudistusta ei toteuteta.

Jos köyhyydelle todella halutaan tehdä jotain, tarvitaan perusturvan tason huomattavaa korottamista. Tuhat euroa voisi olla kohtuullinen perusturvan tso kuukaudessa jokaiselle täsys-ikäiselle, joka ei voi muuten saada toimeentuloaan. Silloin ei ehkä tarvitsisi etsiä punaisia hintalappuja joka kerta ruokakaupassa käydessään.

Kunnollinen perusturva vähentää talousvaikeuksissa kamppailevien kuntien toimeentulotukimenoja ja vapauttaa sosiaalitoimiston työntekijöitä varsinaiseen sosiaalityöhön. Yhdeltä luukulta saatava perusturva on sidottava indeksiin jälkeen jäämisen estämiseksi.

Riittävä perusturva ei heikennä työn arvostusta. Päinvastoin se vahvistaa työssä olevien asemaa, kun työnantajien on vaikeampi polkea palkkoja.