Kenkää kansallisomaisuuden ryöstäjille

Valtionvarainministeriö paisuttelee valtion kestävyysvajetta ja suunnittelee uusia leikkauslistoja. Kestävyysvajetta on tietoisesti aiheutettu myymällä kaikki tuottavat valtionyhtiöt. Esko Seppänen toteaa uusimmassa  Oma pääoma-kirjassaan, ettei ole voinut kuin ihmetellä Lipposen hallitusten politiikkaa valtion yhtiöiden pörssittämiseksi ja sitä kautta valtion omistuksesta luopumiseksi. 

Seppäsen mielestä vasemmistolla on suuri vastuu kansallisomaisuuden tuhoamisesta lyhytnäköisesti ja halpaan hintaan. Hänen mielestään olisi tarvittu vakaata suomalaista omistajaa, valtiota, kotimaisen perusteollisuuden pitämiseksi suomalaisissa käsissä. Se olisi ollut maan ja kansan etu.

Räikein esimerkki tästä kansallisomaisuuden ryöstöstä on Matti Vanhasen hallituksen yksityistämä ja pörssittämä Kemiran lannoiteteollisuus GrowHow. Norjalainen Yara International maksoi valtiolle sen 30 prosentin strategisesta osakepotista 208 miljoonaa euroa ja koko yhtiöstä  690 miljoonaa euroa.  

GrowHow:n silloiseksi varallisuudeksi arvioitiin alakanttiin 870 miljoonaa euroa.  Norjalaisyhtiö sai omistukseensa myös Länsi-Euroopan ainoan fosfaattikaivoksen Siilinjärvellä kuin myös kaivosoikeudet Savukosken Soklin fosfaattiesiintymään. Näiden kaivosten fosfaatin arvo on asiantuntijoiden mukaan useita miljardeja euroja. Talouselämä-lehden arvion mukaan fosfaattivarantoja ryhdytään tulevaisuudessa jalostamaan todennäköisesti Venäjällä.

GrowHow:n myynnin kohteena olivat myös lannoitemarkkinat, joilla norjalaisyhtiö sai monopoliaseman. Se käyttikin tätä asemaansa hyväkseen ja korotti maanviljelijöiden tarvitsemien lannoitteiden hintaa monta kertaa perä perää. Näin se kuittasi ostohinnan nopeasti itselleen.

Talouselämä –lehti kertoi maaliskuussa, että valtio maksoi vaalikauden suurimman neuvonantajapalkkion Aventum Partnersille.  Tämä konsulttiyhtiö etsi valtion omistamalle 30 prosentin strategisille Kemira GrowHow:n osakkeille norjalaisen omistajan. Valtio julkisti Aventumin laskun viime viikolla. Laskun mukaan välittäjä kuori kaupasta 0,6 prosenttia ”onnistumispalkkiona”.  Sen lisäksi valtio maksoi kaksi kertaa kymmenentuhannen euron kuukausipalkkion tehdystä työstä. 

Aventumin onnistumispalkkio arvonlisäveroineen oli noin 1 525 000 euroa veronmaksajien varoja.  Lehden tekemän selvityksen mukaan konsultit ja neuvonantajat ovat laskuttaneet kuluvan vaalikauden aikana valtio-omistajalta erilaisista selvityksistä yhteensä  lähes  5 miljoonaa euroa erilaisista selvityksistä.

Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen toivoi Iisalmen vaalipaneelissa uusia valtionyhtiöitä muun muassa kaivosteollisuuten. Merkillistä puhetta ja tekopyhää hurskastelua mieheltä, joka on ollut puolueineen hävittämässä tätä kansallisomaisuuttamme. Kemira on vain yksi esimerkki tuhlaajapoikien toimista. Lisää vastaavia tapauksia löytyy Seppo Konttisen Kansallisomaisuuden ryöstö-kirjasta. Sunnuntain eduskuntavaaleissa on mahdollisuus antaa kenkää näille Kekkosen perinnön tuhlanneille.

Hallitsevan luokan aatteet ovat vallitsevia aatteita

Karl Marx kirjoitti , että jokaisen aikakauden vallitsevina aatteina ovat aina olleet vain hallitsevan luokan aatteet. Tuo pitää paikkansa myös tänä päivänä. Julkisten menojen leikkauksia ja julkisten palvelujen yksityistämistä perustellaan thatcherilaisittain, ettei ole mitään vaihtoehtoa ja leikkaukset ovat välttämättömiä.

Kun tiedotusvälineet toistavat tarpeeksi hallitsevan luokan erityistä etua yleisenä etuna, ihmiset saadaan pikkuhiljaa uskomaan siihen. Julkisten kuntapalvelujen yksityistäminen esitetään kuntalaisten etuna, vaikka siitä hyötyy mahdollisimman suurta voittoa sijoituksilleen tavoitteleva suurpääoma. Varsinkin kun poliittisten puolueiden rooli ihmisten arkielämässä on pienentynyt, ei tiedotusvälineiden esittämille mielipiteille ole juuri vaihtoehtoa.

Kuitenkin välttämättömyysretoriikkaa käytetään tarpeen tullen hyväksi, vaikka se sotisikin leikkauksia ajavaa kassanvartija-ajattelua vastaan. Näin tehtiin kun tuottavat valtionyhtiöt myytiin usein ulkomaiselle suurpääomalle ja samalla leikattiin valtion tulopohjaa lahtaamalla lypsävät lehmät. Samoin tehtiin myös  silloin kun Esko Ahon hallitus päätti ostaa Hornet-hävittäjiä. Suurista kustannuksista ei olla huolissaan kun puolustusvoimista halutaan tehdä Nato-yhteensopivia. Kansan valtaosa ei halua Suomea Naton jäseneksi ,vaan se on eliitin ja hallitsevan luokan hanke.

Mutta annapa olla kun joku alkaa vaatia kansalaisten perusturvan parantamista. Siihen Suomellla ei kerta kaikkiaan ole varaa. Viime vuotinen EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen teemavuosikin jäi puheiden tasolle. Köyhistä kyllä jaksettiin puhua, mutta tekikö yksikään kansanedustaja edes aloitetta perusturvan parantamiseksi. Käsittääkseeni kansanedustajat voivat tehdä aloitteita tärkeiksi katsomistaan asioista.

Nyt on aika antaa kenkää rahaeliitille ja saada kansa sisään eduskuntaan. SKP tarjoaa eduskuntavaaleissa rehellisen vasemmistolaisen vaihtoehdon. Puolue ei ole leikkaamassa eläkeläisten tuloja leikatulla indeksillä eikä kaventamassa toimeentulotukea saavien leipää aumisen 7 prosentin omavastuulla. Puolue ei ole ollut lähettämässä suomalaisjoukkoja Afganistaniin eikä antamassa lupaa uuden ydinvoiman rakentamiselle maahamme. SKP:n edustajat eivät ole olleet  myöskään supistamassa, yksityistämässä tai ulkoistamassa kuntapalveluita kunnanvaltuustoissa.

Kestävyysvajeen paisuttelulla pyritään julkisten palvelujen yksityistämiseen

Kestävyysvajeen paisuttelulla ajetaan julkisten palvelujen yksityistämistä

Valtiovarainministeriö esittää Suomen julkisen talouden tilan ylenpalttisen synkeänä. Ministeriö on poliittisessa ohjauksessa, kuten mikä tahansa ministeriö. Tällä hetkellä se on uusliberalismia maassamme toteuttavan kokoomuksen ja Jyrki Kataisen hallinnassa. Kestävyysvajetta paisuttelemalla ne pyrkivät perustelemaan julkisten palveluiden yksityistämistä ja julkisten menojen leikkauksia.

Uusliberalismin kannattajat pitävät valtiota vihollisenaan, haluavat supistaa julkisia menoja ja sosiaaliturvaa sekä muuttaa yhteiskunnan entistä markkinakeskeisemmäksi. Yksityistämisen tärkein opinkappale on, että julkisia palveluja yksityistämällä ja ulkoistamalla niiden tehokkuutta voidaan lisätä.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jukka Ahtela sanoi viime joulukuun Prima-lehdessä kuntalain uudistamisen olevan tulevan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Hän vaatii entistä avoimempaa, tehokkaampaa ja tasa-arvoisempaa kilpailua ja katsoo nykyisen kuntalain suosivan tehottomia toimijoita. Nykyään yli viidennes kuntien menoista käytetään palvelujen ostoihin ja useimmissa kunnissa kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat olleet mukana leikkaamassa, kilpailuttamassa ja ulkoistamassa kuntien palveluja.

Terveyden- ja vanhustenhoito ovat kymmenien miljardien bisnes ja ne vetävät kärpäspaperin lailla puoleensa ulkolaista pääomaa.  Perusteluina terveyspalvelujen yksityistämiselle käytetään ahkerasti sitä, että siten tuotetut palvelut ovat kustannustehokkaampia kuin kunnallisesti tuotetut. Kuitenkin esim. Karjaan esimerkki osoittaa vuonna 1998 toteutetun koko terveydenhoidon yksityistämisen nostaneen hoitomenoja ja nettokustannukset ovat 15-20 prosenttia suuremmat kuin muissa vastaavissa kunnissa.

Nykyään jankutetaan sitä, ettei kunnan itse tarvitse itse tuottaa palveluja, riittää kunhan niitä vain on saatavilla. Yksityistämisen myötä palvelujen laatu kärsii. Yksityisten palveluiden tarjoajat eivät lähde syrjäkylille hyvää hyvyyttään. Kapitalismi perustuu voitontavoitteluun ja yksityistettyjen palvelujen kehitystä ohjaa se, mistä niiden tuottajat saavat eniten voittoa. Tuottavuutta lisätään henkilöstömenoja karsimalla ja se tietää vähemmän hoitavia käsiä.

Myös Vasemmistofoorumin tutkimusjohtaja Ruurik Holm esitti viime kesänä KU:n Viikkolehdessä kilpailun edistämistä palvelumarkkinoilla. Hänen mielestään on mahdollistettava kokonaan julkisella rahoituksella toimivat vaihtoehtoiset palvelut. Näin ihmiset saisivat hänen mielestään järjestää omat palvelunsa, valita tarjolla olevista markkinoilla tai niiden ulkopuolella toteutetuista palveluista tai hakeutua uudistetun julkisen sektorin piiriin.

Olen samaa mieltä Holmin kanssa siinä, että julkisen sektorin palveluja on syytä uudistaa. Nykyään esim. vanhusten hoitoon suunnitellaan yhä laajempaa ja monipuolisempaa teknologiaa. Joku tarkkailee jossain valvomossa monitorista, miten vanhus raukka pärjäilee.  Uudistukset vanhusten hoidossa eivät saa merkitä tätä. Muuten vanhukset menettävät ihmisarvonsa ja inhimillisyys katoaa.

Kuten edellä jo totesin, niiden yksityistäminen johtaa usein niiden laadun heikentymiseen. Ihmisten tarvitsemat peruspalvelut tulee taata kuntien itse tuottamina lähipalveluina.  

Portugalissa on säästetty

Portugalissa on säästetty

Porvarihallitus on keskustalaisen pääministerin Mari Kiviniemen ja kokoomuslaisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen suilla valmis lupaamaan, että Suomi on valmis EU-maiden kanssa rakentamaan tukipaketin Portugalille. Suomen takausvastuut tässä tukipaketissa tulisivat olemaan vähintään 1,2 miljardia euroa.

Tästäkään tukipaketista eivät tavalliset portugalilaiset tulisi kostumaan sentin senttiä vaan se menisi ulkomaalaisten suurpankkien ahnaaseen kitaan. Portugalissa on menossa mittava tulonsiirto kansalta finanssipääomalle. Tavallisia portugalilaisia on kuritettu erilaisilla säästöillä. Vuoden aikana muun muassa julkisen alan palkkoja on jo alennettu, suurempia eläkkeitä leikattu ja pienempiä jäädytetty sekä tehty leikkauksia myös opetukseen ja terveydenhuoltoon. Samaan aikaan on lisäksi korotettu arvonlisäveroa 6–7 prosenttiyksikköä. Myös työttömyysturvaa ja irtisanomissuojaa on heikennetty.

Pääministeri  Kiviniemi sanoi eilen Ylen tv-uutisissa, että Suomen takausvastuista Portugalille tulee päättämään uusi eduskunta.  Tänään  hän puolusti  voimakkaasti  rahoituskriisiin joutuneen Portugalin auttamista YLE Radio 1:n Ykkösaamun vaalitentissä. Hän sanoi siinä, että Suomi ei käytännössä voi vetäytyä Portugalin lainojen takaamisesta.

Näin ollen eduskuntavaalit saavat uutta painoarvoa  ja ei ole yhdentekevää keitä sinne tulee valituksi. SKP on ehdottomasti näitä takauksia vastaan ja sen kansanedustajat tulevat uudessa eduskunnassa äänestämään noiden takausten hyväksymistä vastaan.

Takausehdot torjuessaan Suomi ei  rikkoisi EU:n perussopimusta. Kuten Esko Seppänen uusimmassa Oma pääoma kirjassaan on ansiokkaasti osoittanut, että EU-maat jotka ottivat vastuun Kreikan veloista (110 miljardin tukipaketti), rikkoivat itse EU:n perussopimusta. Perussopimuksen artiklassa 125 todetaan: ” Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on ”.

Yhteisvastuu on siis EU:n perustuslain mukaan kielletty, mutta nyt sitä toteutetaan surutta muka ikään kuin hyvinkin isänmaallisena tekona ulkomaalaisten suurpankkien pelastamiseksi ahdingosta. Nämä uusliberalismin kannattajat korostavat markkinoiden vapautta, mutta ovat huutamassa julkista valtaa avuksi pankkien tappioiden sosialisoimiseksi.

Ääni SKP:lle on ääni oikeistolaista politiikkaa vastaan ja vaatimus siitä, että maksakoot rikkaat, pankit, pörssikeinottelijat ja systeemissä voittoja pelaavat suurpääoman edustajat itse, itseaiheuttamansa kriisin laskut.

Uusi hieno poliittinen laulu

Kuuntele uusi hieno poliittinen laulu täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=bIAkf7vayqQ&feature=share