Pankkien hyysääminen kriisimaissa lopetettava

Keskustalainen pääministeri Mari Kiviniemi ja kokoomuslainen valtiovarainministeri Jyrki Katainen hyväksyivät Euroopan Unionin vakaussopimuksen, jonka mukaan Suomelle on tulossa miljardien eurojen vastuut.  Näiden puolueiden edustajat syöttävät äänestäjille pajunköyttä, että tällä tavoin Suomi hoitaa omaa vastuutaan ja ajaa maan kansallisia etuja.

Euroopan kriisimaille annetuista tukipaketeista eivät näiden maiden kansalaiset kostu, vaan niillä pelastetaan ahdingosta eurooppalaisia suurpankkeja. Taloussanomien mukaan ne ovat rahastaneet velkaisimmasta euromaista satojen miljardien eurojen korkotuotot. Tavallisia kansalaisia tullaan kurittamaan erilaisilla leikkauksilla niin kriisimaissa kuin vakauspaketin hyväksyneessä Suomessa.

Lehden mukaan euromaiden velkakriisi ei ole säikäyttänyt pankkeja vaan euromaiden mittavien tukilupausten jälkeen ne ovat jopa kasvattaneet luotonantoaan euroalueen kriisimaissa.  Tähän niitä on rohkaissut se, että luotot kriisimaille ovat olleet erittäin tuottoisaa liiketoimintaa ja että pankit luottavat muiden euromaiden ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n varmistavan, etteivät mämä luottoriskit kaadu ainakaan pankkien omiksi tappioksi.

Esko Seppänen kirjoittaa uudessa Oma pääoma- kirjassaan, että EU:n toiminnalle on ominaista se, että kriisisyyllisiä pankkeja ei aseteta vastuuseen sitoumuksistaan ja että euron pelastamisen varjolla EMU-maat pelastavat niiden voitot. Valtiot sosialisoivat muiden velkoja velkaantumalla itse, omalla lisävelalla.

 

Euromaiden tukipaketeilla ylivelkaantuneiden euromaiden rahoittaminen pysyy pankeille vastakin tuottoisana liiketoimintana, ellei pankeille itselleen  aseteta minkäänlaisia vastuita. Mielestäni  Suomen on korkea aika lopettaa  pankkien hyysääminen ja on pantava kriisiin syylliset maksamaan omat kuprunsa.  

Meidän suomalaisten  veronmaksajien tehtävä ei ole olla  ”palauttamassa markkinoiden luottamusta pankkeihin”. Tuolla lauseellahan tukipaketteja kerta kerran jälkeen perustellaan. Pankkijärjestelmä on otettava yhteiskunnalliseen omistukseen ja se on alistettava demokraattiseen ohjaukseen. Myös Euroopan keskuspankille on saatava demokraattinen hallinto. Pörssikeinottelu ja rahoitusmarkkinat on pantava verolle.

Vasemmiston kielestä ja yhteistyöstä

Vasemmiston käyttämästä kielestä ja yhteistyöstä

Kävin toissa viikonloppuna Vastavirta-festivaaleilla Helsingissä. Osallistuin siellä muun muassa Protesti liikkeellä- missä vasemmisto paneeliin. Mieleeni jäi erityisesti toimittaja Riia Collianderin toteamus, että vasemmiston kieli on irronnut arjesta, se on teoreettista ja sen vuoksi  tehdään kuvitteellista politiikkaa kuvitteellisille ihmisille. Tätä samaa selitin joku vuosi sitten eräälle iisalmelaiselle toverille, yrittäessäni vastata hänen kysymykseensä: mikä vasemmistoa vaivaa.

Sain joululahjaksi toveri Pia Valkoselta Vasemmistofoorumin julkaiseman Arvo- pamfletin. Otan tähän esimerkin Beverley Skeggsin kirjoittaman artikkelin otsikosta: Luokan ja sukupuolen tekeminen visualisoimalla moraalisen subjektin muodostumista. Kuinka monelle välähti heti se, mitä tuolla halutaan sanoa? Luulen, että jos menen rakennustyömaalla jollekin sanomaan, että lue tuollainen mielenkiintoinen kirjoitus, niin ensimmäinen kommentti on: Häh? Mitä v..tua 

Muistan kuinka opiskellessani puoluekoulussa Moskovassa toveri Leo Samuelovits Gililov jankutti jankuttamasta päästyään sitä, miten on toimittava joukkojen keskuudessa, ihmisille on puhuttava kansankielellä ja on otettava esimerkkejä jokapäiväisestä elämästä. Joidenkin mielestä on tietysti hienon kuuloista, kun puheessaan viljelee vierasperäisiä sanoja ja sillä saattaa antaa muille itsestään  älykkökuvan. Mutta mihin puhe johtaa jos kuulijat eivät ymmärrä kuulemaansa. On puhuttava sellaista kieltä, ettei sen ymmärtämiseen tarvita akateemista loppututkintoa. Muuten puhutaan vaan lämpimikseen.

Huomaan toki itsekin syyllistyväni samaan keskustellessani ihmisten kanssa ja puhun heille itsestään selvyytenä riistosta ja lisäarvosta. Mutta ei se niin mene. Monet ihmiset tiedostavat kyllä kehitysmaiden ja luonnonvarojen riiston, mutteivät kapitalistin harjoittamaa työläisen riistoa. Yleinen kommentti on, että eihän meillä kukaan ketään riistä.

Riia Colliander kiinnitti em. paneelissa huomiota myös vasemmiston yhteistyöhön ja sanoi, että jos vasemmistolla on yhdeksän asiaa joista ollaan yhtämieltä ja yksi asia josta ollaan erimieltä, niin miksi yhteistyö torpataan tuohon yhteen erottavaan kysymykseen. Aiheellinen kysymys.

Mielestäni edustuksellisen demokratian ylikorostaminen johtaa siihen, että jokainen puolue pyrkii mahdollisimman suureen vaalikannatukseen. Tämä johtaa puolestaan taas siihen, että jokainen puolue pyrkii mustasukkaisesti nostamaan esille vain omia tavoitteitaan ja yhteistyö unohtuu. Esimerkiksi SKP:n aloite 900 euron perusturvasta tai Vasemmiston aloite 750 euron perustulosta nähdään keskenään kilpailevina aloitteina, eikä mahdollisuuksina koota niiden taakse yhteistä toimintaa ja  joukkoliikettä.

Ydin-lehden päätoimittaja ja ex-kansanedustaja Arja Alho totesi reilu vuosi sitten Iisalmessa, että perusturvauudistus voidaan saavuttaa vain siten, että laaja kansalaisliike pakottaa poliittiset päättäjät siihen. Vapaus valita toisin-verkosto ajaa 120 euron kuukausikorotusta perusturvaan. Siinä on hyvä lähtökohta vasemmiston yhteistyölle monia ihmisiä koskettavassa käytännön asiassa.

Vaikka tuo vaatimus ei toteutuessaankaan johda sosialismiin, niin sen esittäminen ja tukeminen auttaa ihmisiä näkemään, että heistä välitetään. Muulloinkin kuin vaalien alla. Arja Alho kertoo ensi sunnuntaina Ei riitä- perusturvakampanjasta Iisalmen työväentalolla järjestettävässä Kansantaloutta tasan kaikille- tilaisuudessa. Tervetuloa tilaisuuteen kaikki kulkuetäisyydellä olevat.  

Köyhien ystävät

KÖYHIEN YSTÄVÄT

”On nyt kööhällä ystäviä, kun jatkuvaan on joku hihansuusta nyhtämässä”, totesi eräs vanhempi mieshenkilö tänään Iisalmen markkinoilla. Tämän vuoksi on vaikea uskoa Suomessa olevan 900 000, EU:n määrittelemien kriteereiden mukaista köyhää, sillä niin paljon meillä köyhillä on puolestapuhujia näin vaalien alla.

Kokoomus julistaa nyt kohtuutta ja puheenjohtaja Kataisen mielestä kohtuullista on se, että omaan taskuun ei yritetä tunkea lisää, kun se on jo täynnä. Turussa pitämässään puheessa hän julisti pitävänsä yhtenä esimerkkinä kohtuudesta pääomaveron nostoa. Voi porvariraukkoja ja rahaeliittiä, kun heidän lakeijansakin jo heidät hylkäävät. Mutta todellinen Kokoomuksen karva paljastuu heidän pyrkimyksissään kääntää verotuksen suunta entistä enemmän kohti tasaveroa, josta kaikkein eniten kärsimme juuri me pienituloiset.

 Vuonna 1993 Esko Ahon (kesk) johtama porvarihallitus toteutti Iiro Viinasen (kok) mainostaman ”vuosisadan suurimman verouudistuksen, jolle ominaista oli pääomatulojen verottaminen alhaisen verokannan mukaan erillään ansiotuloista. Keskustan lisäksi tässä hallituksessa istuivat kokoomus, RKP ja kristilliset. Pääomatulojen verotusta ei muutettu edes demareiden ja vasemmistoliiton istuessa hallituksessa, vaikka nyt eduskuntavaalien lähestyessä nekin ovat vaatimassa sen korottamista. Paavo Lipposen (SDP) hallitus päinvastoin suosi ökyrikkaita poistamalla varallisuusveron.

Matti Vanhasen hallitus päätti vuonna 2005, että pörssin ulkopuolisten, listaamattomien yritysten omistajat voivat nostaa verovapaasti osinkoja jopa 90 000 euroon asti. Kuinka moni palkansaaja saa tienata tuon rahasumman verovapaasti? Köyhyysrajan alapuolella elävät,  pientä ja riittämätöntä työttömyysturvaa saavat maksavat siitä yleensä 20 prosenttia veroja.

Esko Seppänen kirjoittaa uusimmassa Oma pääoma- kirjassaan, että Suomessa pääomatulot ovat kasautuneet suppealle joukolle ja vuosittain noin 10 000 verojänistä on saanut luonnollisten henkilöiden osakepotista 40-50 %. Myyntivoittojen kohdalla tilanne on Seppäsen mukaan vastaavanlainen.

Tilastot osoittavat parhaiten ansaitsevan prosentin väestönosan lisänneen ansioitaan yli 200 prosentilla vuoden 1990 jälkeen, samaan aikaan kun pienituloisimman porukan tulot ovat kasvaneet vain muutamalla prosentilla. Tämä ei ole ollut mitään kohtalonomaista kehitystä vaan tuloeroja on kasvatettu tietoisella politiikalla.

Männä viikolla kerrottiin suurena uutisena THL:n tutkimuksesta, joka osoittaa nykyisen perusturvan olevan riittämättömän. Jo vuonna 2008 julkaistussa Olli Kankaan ja Heikki Ritakallion Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa- tutkimuksessa todettiin sama asia. Lisäksi siinä sanottiin vähimmäisturvaetuuksien tason heikentyneen trendinomaisesti riippumatta hallituksen värikirjosta.

On syytä muistaa, että demarien ja vasemmistoliiton hallituskaudella päätettiin 7 prosentin asumisen omavastuusta toimeentulotukeen. Edellä mainitsemaani tutkimusta käytti sosiaaliturvan uudistamista tutkinut Sata-komitea pohjapaperinaan, mutta ei tehnyt esitystä perusturvan tason korottamisesta. Mutta saivatpahan hyväpalkkaiset virkamiehet ja asiantuntijat mukavia lisätienestejä tästäkin komiteauurastuksestaan.

Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen mielestä suurin köyhyyttä ja syrjäytymistä aiheuttava tekijä on terveyden menetys, ruumiillinen tai mielenterveyden sairaus. Yllättävät sairaskustannukset suistavat monen talouden raiteiltaan. Heikkisen mielestä opiskelijoilla suurin köyhyyttä ja pysyvää syrjäytymistä aiheuttava tekijä on mielenterveysongelmien uhka. Ei suinkaan tulojen niukkuus. (Iisalmen Sanomat 23.2.)

Toisin kuin Heikkinen, tutkijat näkevät köyhyyden ja huono-osaisuuden kasaantuvan ja sen näkyvän esimerkiksi terveyserojen kasvuna. OECD:n vuoden 2003 raportin mukaan suurinta eriarvoisuutta lääkäripalvelujen käytössä esiintyy Suomessa, Yhdysvalloissa ja Portugalissa. Suomessa eri väestöryhmistä hyvätuloiset käyttävät eniten lääkäripalveluja. Pienituloisimmilla ja vähiten koulutusta saaneilla elinvuosia on odotettavissa 10 vuotta vähemmän kuin hyvätuloisilla. Suomalaisten terveyserot eivät nykyisellä rikkaita suosivalla politiikalla ainakaan kapene.

Terveyseroihin ovat tulonjaon eriarvoistumisen lisäksi vaikuttaneet myös julkisten terveyspalvelujen heikentyminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on vähennetty terveyskeskuksia ja kasvava osa terveydenhuoltoon käytetyistä verovaroista on ohjattu yksityiseen terveysbisnekseen ja pääoman voitontavoitteluun. Yksityistä bisnestä on alettu tukea myös erilaisilla palveluseteleillä. Terveyskeskusmaksuilla on lisätty eriarvoisuutta eri väestöryhmien välillä.

Nykyisille valtapuolueille tulevissa vaaleissa annettu ääni ei mene ainoastaan hukkaan vaan se vaarantaa myös antajansa terveyden. SKP:n mielestä köyhyyttä ovat pahentaneet pitkäaikaistyöttömyys, pienet palkat, pätkä- ja silpputyöt, toimeentuloturvan minimitasojen reaalinen heikentyminen, asumiskustannusten nousu ja julkisten palvelujen heikentyminen.

SKP vaatii 900 euron perusturvaa jokaiselle täysi-ikäiselle, joka ei voi muuten saada toimeentuloaan. Tämä tarkoittaa työmarkkinatuen ja työttömyyspäivärahan, toimeentulotuen perusosan, kuntoutusrahan sekä alimpien sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan tuntuvaa nostamista. Perusturva on sidottava indeksiin. Lisäksi on säädettävä laki, joka takaa kokoaikaisesta työstä vähintään 1 500 euron kuukausipalkan. Verotettavan tulon alaraja on nostettava 1 100 euroon kuukaudessa. Perusturva tulee saada yhdeltä luukulta.

SKP näkee, että väestöryhmien terveyserojen kaventaminen tulee asettaa tärkeimmäksi tavoitteeksi. Sairauksien ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi kuin niiden hoito. Ennaltaehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön on panostettava lisää. Terveys- ja sosiaalipalvelujen yksityistäminen ja ulkoistaminen on lopetettava.