Köyhien ystävät

KÖYHIEN YSTÄVÄT

”On nyt kööhällä ystäviä, kun jatkuvaan on joku hihansuusta nyhtämässä”, totesi eräs vanhempi mieshenkilö tänään Iisalmen markkinoilla. Tämän vuoksi on vaikea uskoa Suomessa olevan 900 000, EU:n määrittelemien kriteereiden mukaista köyhää, sillä niin paljon meillä köyhillä on puolestapuhujia näin vaalien alla.

Kokoomus julistaa nyt kohtuutta ja puheenjohtaja Kataisen mielestä kohtuullista on se, että omaan taskuun ei yritetä tunkea lisää, kun se on jo täynnä. Turussa pitämässään puheessa hän julisti pitävänsä yhtenä esimerkkinä kohtuudesta pääomaveron nostoa. Voi porvariraukkoja ja rahaeliittiä, kun heidän lakeijansakin jo heidät hylkäävät. Mutta todellinen Kokoomuksen karva paljastuu heidän pyrkimyksissään kääntää verotuksen suunta entistä enemmän kohti tasaveroa, josta kaikkein eniten kärsimme juuri me pienituloiset.

 Vuonna 1993 Esko Ahon (kesk) johtama porvarihallitus toteutti Iiro Viinasen (kok) mainostaman ”vuosisadan suurimman verouudistuksen, jolle ominaista oli pääomatulojen verottaminen alhaisen verokannan mukaan erillään ansiotuloista. Keskustan lisäksi tässä hallituksessa istuivat kokoomus, RKP ja kristilliset. Pääomatulojen verotusta ei muutettu edes demareiden ja vasemmistoliiton istuessa hallituksessa, vaikka nyt eduskuntavaalien lähestyessä nekin ovat vaatimassa sen korottamista. Paavo Lipposen (SDP) hallitus päinvastoin suosi ökyrikkaita poistamalla varallisuusveron.

Matti Vanhasen hallitus päätti vuonna 2005, että pörssin ulkopuolisten, listaamattomien yritysten omistajat voivat nostaa verovapaasti osinkoja jopa 90 000 euroon asti. Kuinka moni palkansaaja saa tienata tuon rahasumman verovapaasti? Köyhyysrajan alapuolella elävät,  pientä ja riittämätöntä työttömyysturvaa saavat maksavat siitä yleensä 20 prosenttia veroja.

Esko Seppänen kirjoittaa uusimmassa Oma pääoma- kirjassaan, että Suomessa pääomatulot ovat kasautuneet suppealle joukolle ja vuosittain noin 10 000 verojänistä on saanut luonnollisten henkilöiden osakepotista 40-50 %. Myyntivoittojen kohdalla tilanne on Seppäsen mukaan vastaavanlainen.

Tilastot osoittavat parhaiten ansaitsevan prosentin väestönosan lisänneen ansioitaan yli 200 prosentilla vuoden 1990 jälkeen, samaan aikaan kun pienituloisimman porukan tulot ovat kasvaneet vain muutamalla prosentilla. Tämä ei ole ollut mitään kohtalonomaista kehitystä vaan tuloeroja on kasvatettu tietoisella politiikalla.

Männä viikolla kerrottiin suurena uutisena THL:n tutkimuksesta, joka osoittaa nykyisen perusturvan olevan riittämättömän. Jo vuonna 2008 julkaistussa Olli Kankaan ja Heikki Ritakallion Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa- tutkimuksessa todettiin sama asia. Lisäksi siinä sanottiin vähimmäisturvaetuuksien tason heikentyneen trendinomaisesti riippumatta hallituksen värikirjosta.

On syytä muistaa, että demarien ja vasemmistoliiton hallituskaudella päätettiin 7 prosentin asumisen omavastuusta toimeentulotukeen. Edellä mainitsemaani tutkimusta käytti sosiaaliturvan uudistamista tutkinut Sata-komitea pohjapaperinaan, mutta ei tehnyt esitystä perusturvan tason korottamisesta. Mutta saivatpahan hyväpalkkaiset virkamiehet ja asiantuntijat mukavia lisätienestejä tästäkin komiteauurastuksestaan.

Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen mielestä suurin köyhyyttä ja syrjäytymistä aiheuttava tekijä on terveyden menetys, ruumiillinen tai mielenterveyden sairaus. Yllättävät sairaskustannukset suistavat monen talouden raiteiltaan. Heikkisen mielestä opiskelijoilla suurin köyhyyttä ja pysyvää syrjäytymistä aiheuttava tekijä on mielenterveysongelmien uhka. Ei suinkaan tulojen niukkuus. (Iisalmen Sanomat 23.2.)

Toisin kuin Heikkinen, tutkijat näkevät köyhyyden ja huono-osaisuuden kasaantuvan ja sen näkyvän esimerkiksi terveyserojen kasvuna. OECD:n vuoden 2003 raportin mukaan suurinta eriarvoisuutta lääkäripalvelujen käytössä esiintyy Suomessa, Yhdysvalloissa ja Portugalissa. Suomessa eri väestöryhmistä hyvätuloiset käyttävät eniten lääkäripalveluja. Pienituloisimmilla ja vähiten koulutusta saaneilla elinvuosia on odotettavissa 10 vuotta vähemmän kuin hyvätuloisilla. Suomalaisten terveyserot eivät nykyisellä rikkaita suosivalla politiikalla ainakaan kapene.

Terveyseroihin ovat tulonjaon eriarvoistumisen lisäksi vaikuttaneet myös julkisten terveyspalvelujen heikentyminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on vähennetty terveyskeskuksia ja kasvava osa terveydenhuoltoon käytetyistä verovaroista on ohjattu yksityiseen terveysbisnekseen ja pääoman voitontavoitteluun. Yksityistä bisnestä on alettu tukea myös erilaisilla palveluseteleillä. Terveyskeskusmaksuilla on lisätty eriarvoisuutta eri väestöryhmien välillä.

Nykyisille valtapuolueille tulevissa vaaleissa annettu ääni ei mene ainoastaan hukkaan vaan se vaarantaa myös antajansa terveyden. SKP:n mielestä köyhyyttä ovat pahentaneet pitkäaikaistyöttömyys, pienet palkat, pätkä- ja silpputyöt, toimeentuloturvan minimitasojen reaalinen heikentyminen, asumiskustannusten nousu ja julkisten palvelujen heikentyminen.

SKP vaatii 900 euron perusturvaa jokaiselle täysi-ikäiselle, joka ei voi muuten saada toimeentuloaan. Tämä tarkoittaa työmarkkinatuen ja työttömyyspäivärahan, toimeentulotuen perusosan, kuntoutusrahan sekä alimpien sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan tuntuvaa nostamista. Perusturva on sidottava indeksiin. Lisäksi on säädettävä laki, joka takaa kokoaikaisesta työstä vähintään 1 500 euron kuukausipalkan. Verotettavan tulon alaraja on nostettava 1 100 euroon kuukaudessa. Perusturva tulee saada yhdeltä luukulta.

SKP näkee, että väestöryhmien terveyserojen kaventaminen tulee asettaa tärkeimmäksi tavoitteeksi. Sairauksien ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi kuin niiden hoito. Ennaltaehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön on panostettava lisää. Terveys- ja sosiaalipalvelujen yksityistäminen ja ulkoistaminen on lopetettava.