Kunnan passiivisella työvoimapolitiikalla kova hinta. Säästöjä työllistämällä

Sonkajärvelle rakennettiin työllisyyden nimissä pitkälti toista miljoonaa maksanut jäähalli. Työllisyysvaikutukset omassa kunnassa jäivät olemattomiksi, koska hallia olivat rakentamassa eestiläiset työläiset ja talkoolaiset.

Tänä kesänä kunta lunasti itselleen Omatalon osakkeita 1,5 miljoonalla eurolla, perusteluna osakkeiden ostolle oli työpaikkojen turvaaminen. Muutaman viikon päästä talotehdas irtisanoi 42 työntekijää, heidän joukossaan tehtaalla pitkään työskennelleitä sonkajärveläisiä.

Sonkajärven kunnan työllisyyspolitiikka on ollut muutenkin epäonnistunutta. Vuonna 2006 muutetun työmarkkinatukilain nojalla kunnat maksavat valtiolle puolet niiden työttömien työmarkkinatuesta, jotka ovat olleet työttömänä yli 500 päivää ja joille kunta ei ole järjestänyt työtä tai aktivointitoimenpiteitä.

Sonkajärven kunta joutui viime vuonna maksamaan tätä ns. sakkomaksua lähes 190 000 euroa ja tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes 110 000 euroa. Pitkäaikaistyöttömiä Sonkajärvellä oli heinäkuun lopussa 70.

Pitkäaikaistyöttömyys on vakava inhimillinen, sosiaalinen ja myös taloudellinen ongelma. Työllistämistä ei pidä nähdä vain kunnalle aiheutuvana menoeränä. Ei pidä kysyä, mitä työllistäminen kunnalle maksaa vaan on kysyttävä mitkä ovat kustannukset, jos pitkäaikaistyöttömyydelle ei tehdä mitään. On nähtävä minkälaisia taloudellisia hyötyjä kunta saa työllistämisestä.

Aktiivisella työllistämisellä kunta voisi säästää näissä työmarkkinatuen sakkomaksuissa ja saada työpanoksen, joka olisi tärkeä sekä työttömille itselleen että kunnalle. Maksamalla työllistetyille normaalia TES:n  mukaista palkkaa kunta säästäisi työllistetyn toimeentulotukimenoissa. Kunnon palkka oikeasta työstä motivoisi työllistettyjä. Kunta saisi myös lisää verotuloja.

Sonkajärven kunnan on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, mielekkään, täysipäiväisen ja normaalipalkkaisen työn järjestämiseksi työttömille. Sillä tavoin voidaan saada säästöjä.

 

Kuntavaaleista vastalause leikkauspolitiikalle

Syksyn kuntavaaleista on mahdollista tehdä kansanäänestys hallituksen leikkauspolitiikalle, nykyisten valtuustopuolueiden toteuttamalle terveyspalvelujen heikentämiselle ja kunnallisen itsemääräämisoikeuden kaventamiselle Ylä-Savon Sote kuntayhtymän kautta.

Valtionosuudet ovat Sonkajärvellä merkittävä tulonlähde ja niiden määräksi kunnan tämän vuoden talousarviossa on arvioitu 12,8 miljoonaa euroa 24,9 miljoonan euron toimintakatteesta. Kataisen kuuden puolueen hallituksen ohjelmassa sanotaan, että ”kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksellaan edistetään.”  Selkokielellä sanottuna tämä tarkoittaa valtionosuuksien vähentämistä ja kuntien pakottamista kunnallisveron korottamiseen.

Tämän vuoden valtion budjetissa hallitus leikkasi kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa niitä leikataan vielä lisää 125 miljoonaa. Hallituksen päättämän kehysbudjetin mukaan näitä valtionosuuksia leikataan vuonna 2014 edelleen 125 miljoonaa ja vuonna 2015 vielä 250 miljoonaa euroa.

Lisäksi kunnilta on tänä vuonna leikattu kymmeniä miljoonia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja niiden indeksikorotukset jäädytettiin. Myös koulujen korjaamiseen varattuja valtionosuuksia on vähennetty, vaikka homekoulujen lisääntyvä määrä edellyttäisi päinvastaisia toimia.  Vanhuspalvelulain toteuttamiseen on ensi vuodelle varattu vain vaivaiset 33 miljoonaa euroa.  Hallitus vähensi tänä vuonna kuntien osuutta yhteisöverojen tuotosta viidellä prosentilla.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan laskelmien mukaan kunnilta jää näiden päätösten seurauksena saamatta neljän vuoden aikana yhteensä ainakin 4,5 miljardia euroa valtionosuuksia ja yhteisövero-osuuksia.

Ei pidä astua hallituksen virittämään ansaan uskomalla ministereiden väitteitä siitä, että kuntien valtionavut kasvavat ensi vuonna 180 miljoonalla eurolla tästä vuodesta. Tähän lukuun on päästy laskemalla mukaan valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus ja väestön kasvun vaikutus. Nämä ovat kuitenkin lakisääteisiä korotuksia, joilla korvataan osa kuntien kustannusten noususta.

Hallituksen toimet ovat osa EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ajamaa julkisten menojen leikkaamista ja palvelujen kaupallistamista.  Hallitus pyrkii kuntien rahoituspohjan heikennyksillä pakottamaan kunnat yhdistymään työssäkäynti- ja asiointialueisiin perustuviksi jättikunniksi.

Rahaa julkisiin palveluihin ja muihin tärkeisiin menoihin saataisiin valtion toimesta, saattamalla pääomatulot kunnallisverotuksen piiriin ja muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi sekä leikkaamalla uusiin asehankintoihin ensi vuoden budjetissa esitetyistä 560 miljoonan määrärahoista. Mutta koska tällainen vaihtoehto ei nykyisten vallanpitäjien toimesta toteudu, niin kunnan menoissa ensimmäinen tehtävä on asettaa menot tärkeysjärjestykseen ja etusijalle tulee laittaa peruspalvelut. SKP:n kuntavaaliehdokkaat ovat sitoutuneet tekoihin lähipalvelujen puolesta.