Sonkajärvelle rakennettiin työllisyyden nimissä pitkälti toista miljoonaa maksanut jäähalli. Työllisyysvaikutukset omassa kunnassa jäivät olemattomiksi, koska hallia olivat rakentamassa eestiläiset työläiset ja talkoolaiset.
Tänä kesänä kunta lunasti itselleen Omatalon osakkeita 1,5 miljoonalla eurolla, perusteluna osakkeiden ostolle oli työpaikkojen turvaaminen. Muutaman viikon päästä talotehdas irtisanoi 42 työntekijää, heidän joukossaan tehtaalla pitkään työskennelleitä sonkajärveläisiä.
Sonkajärven kunnan työllisyyspolitiikka on ollut muutenkin epäonnistunutta. Vuonna 2006 muutetun työmarkkinatukilain nojalla kunnat maksavat valtiolle puolet niiden työttömien työmarkkinatuesta, jotka ovat olleet työttömänä yli 500 päivää ja joille kunta ei ole järjestänyt työtä tai aktivointitoimenpiteitä.
Sonkajärven kunta joutui viime vuonna maksamaan tätä ns. sakkomaksua lähes 190 000 euroa ja tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes 110 000 euroa. Pitkäaikaistyöttömiä Sonkajärvellä oli heinäkuun lopussa 70.
Pitkäaikaistyöttömyys on vakava inhimillinen, sosiaalinen ja myös taloudellinen ongelma. Työllistämistä ei pidä nähdä vain kunnalle aiheutuvana menoeränä. Ei pidä kysyä, mitä työllistäminen kunnalle maksaa vaan on kysyttävä mitkä ovat kustannukset, jos pitkäaikaistyöttömyydelle ei tehdä mitään. On nähtävä minkälaisia taloudellisia hyötyjä kunta saa työllistämisestä.
Aktiivisella työllistämisellä kunta voisi säästää näissä työmarkkinatuen sakkomaksuissa ja saada työpanoksen, joka olisi tärkeä sekä työttömille itselleen että kunnalle. Maksamalla työllistetyille normaalia TES:n mukaista palkkaa kunta säästäisi työllistetyn toimeentulotukimenoissa. Kunnon palkka oikeasta työstä motivoisi työllistettyjä. Kunta saisi myös lisää verotuloja.
Sonkajärven kunnan on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, mielekkään, täysipäiväisen ja normaalipalkkaisen työn järjestämiseksi työttömille. Sillä tavoin voidaan saada säästöjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti