Suun soitto ei nälkää karkoita

Suun soitto ei nälkää karkoita 

Näin vuoden lopussa on tapana muistella mennyttä ja katsoa tulevaisuuteen. Kuluvaa vuotta on vietetty köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisena teemavuotena. Näin ollen luulisi, asian eteen tehdyn jotain. Karu todellisuus osoittaa kuitenkin, että vuoden teema on jäänyt vain suun soiton asteelle. Eduskunta isolla kivinavetalla on keskittynyt lähinnä omiin palkkoihinsa, torkkupeittoihinsa ja ulkomaisten pankkien ja keinottelijoiden pelastamiseen.

Sain kunnalliselta Sonkakoti Oy:ltä vuokrankorotusilmoituksen jo lokakuussa. Siinä ilmoitetaan asuntoni neliövuokrien nousevan ensi vuoden alussa 20 senttiä neliöltä. Samoin sauna- ja autopaikkamaksut nousevat. Kelalta en ole vielä saanut ilmoitusta työttömän työmarkkinatuen korotuksesta, mutta ennakkotietojen mukaan se nousee vuoden vaihteessa 2,37 eurolla kuukaudessa. Käytännössä vuokrankorotus jo reilun kymmenen neliön kämpässä syö työmarkkinatukeen luvatun korotuksen. Ajatelkaa, onko noin mitätön korotus työttömien perusturvaan mitään muuta kuin pilkantekoa.

Porvarihallitus vei joku viikko sitten eduskunnassa läpi lain, jolla alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen perusosaa voidaan leikata jopa 40 prosentilla, jos nuori ei hakeudu koulutukseen. Olisiko tämä ristiriidassa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan kanssa? Kuinka moni nuori edes tietää mikä hänestä isona tulee. Monella saattaa olla oppimisvaikeuksia, mielenterveys- ja päihdeongelmia. Näitä ei pakkokeinoilla ratkaista. Niillä vain syvennetään niitä.

Ensi keväänä maassamme pidetään eduskuntavaalit ja niissä on mahdollisuus vaikuttaa politiikan suuntaan. Niissä on mahdollisuus antaa kenkää korruptioeliitille. SKP on kampanjoinut kesästä lähtien 900 euron verotonta perusturvaa kuukaudessa kaikille täysi-ikäisille niissä elämäntilanteissa, joissa hän ei voi saada toimeentuloaan muulla tavalla työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Perusturvan saaminen yhdeltä luukulta vähentäisi ihmisten byrokraattista kohtelua ja nöyryyttämistä. Perusturva-aloitteessaan SKP esittää köyhyyden torjumiseksi myös verotettavan tulon alarajan nostamista 1 100 euroon kuukaudessa myös kunnallisverotuksessa ja lakia 1500 euron vähimmäispalkasta kuukaudessa kokoaikaisesta työstä.

Kiertäessäni Pohjois-Savon maakuntaa perusturva-kampanjan mukana, moni keskustelemaan tullut on todennut myös 900 euroa olevan riittämätön ihmismäiseen elämään. Mutta jostakin on lähdettävä liikkeelle. Vasemmistoliitolla on tavoitteena 750 perustulo. Vapaus valita toisin- verkoston puitteissa toimiva Vaihtoehto SATA- komitea esittää perusturvaan 120 euron korotusta, jonka jälkeen perusturvaa olisi parannettava asteittain kohti perustuloa ja palattava tuloeroja tasaavaan politiikkaan niin verotuksen kuin asumistuen avulla. Nämä esitykset lähtevät liikkeelle perusturvan parantamisen välttämättömyydestä.

Mielestäni kenenkään ei pidä tässä tilanteessa kaivautua omiin puoluetaktisiin juoksuhautoihinsa. Ei pidä lähteä käymään huutokauppaa euromääristä, vaan on alettava rakentaa yhteistä joukkotoimintaa ja rintamaa asian muuttamiseksi. Ammattiyhdistysliike on ajat sitten unohtanut meidät köyhät ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan keskittyessään. Kriittisellä ay- verkostolla ja Vastavoima- verkostolla olisi paikka myös perusturvan puolesta käytävässä taistelussa.

Vanhaa työväenlaulua mukaellen voisin päättää tämän kirjoitukseni : Suun soitto nälkää karkoita eikä tyhjää täydeksi tee. Siis vasen, yks, kaks. Siis vasen yks, kaks. Missä paikkasi tiedätkö sen? Tule köyhien yhteisrintamaan, sinä myös olet soskun luukulla. Tai ainakin pian olet.   

sorretun iänj

sorretun iänj

Uusi maksu tulossa terveyskeskuksiin

Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat ensi vuoden alusta 2,37 euroa kuukaudessa. Yksin asuvan, pelkästään kansaneläkettä saavan eläke puolestaan nousee 2,33 euroa kuukaudessa. Maaliskuun alussa ne, jotka osaavat ja muistavat hakea takuueläkettä helmikuussa, saavat satasen korotuksen eläkkeisiinsä. Monelta nämä korotukset menevät jo tammikuun alussa voimaan tuleviin vuokran korotuksiin. Ja lisää uusia maksuja on tulossa.

Parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysministeriössä sorvataan asetusta eduskunnassa jo hyväksytyn terveydenhuollon asiakasmaksulain tueksi. Laki mahdollistaa käyntimaksun käyttöönoton hoitajan vastaanotolla käynnistä terveyskeskuksessa. Kertamaksu olisi 8,90 euroa ja sitä saisi periä korkeintaan kolmelta käynniltä vuodessa.  Tähän asti hoitajalla käynti on ollut maksutonta.

Kun asetus tulee voimaan todennäköisesti tammikuun alussa, kuntien terveyslautakunnat voivat päättää maksujen perimisestä tai perimättä jättämisestä. Kunta voi myös todeta, että hoitajan luona voi edelleen käydä ilmaiseksi.

Uudet maksut vaikeuttavat kaikkein pienituloisimpien mahdollisuuksia saada jopa ennaltaehkäisevää hoitoa.  Myös työterveyshuoltoa vailla olevat pätkä- ja silpputyöläiset joutuvat maksamaan sairaspäivä poissaoloistaan tuon yhdeksän euroa.

Kuntalaisten kannattaa olla valppaana ja kaivaa esille kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet ja olla heihin yhteydessä. Muuten tämäkin maksu hyväksytään siellä yhdellä nuijan kopautuksella. Kuten kävi aikoinaan terveyskeskusmaksujen korotuksen yhteydessä. Korotukset kuitattiin sillä, että niistä on päätetty eduskunnassa, vaikka lopullinen päätösvalta siinäkin asiassa oli kunnalla.

Oppositio vastusti maksua eduskunnassa. Se huomautti Suomessa perittävien terveydenhuollon maksujen olevan jo nyt eurooppalaisittain kaikkein korkeimpia. Myös hoitajia edustava Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy vastustaa maksua. Olisiko aika koota kuntalaisten, tai ainakin pienituloisten rintamaa suunniteltua maksua vastaan.

Asko Julkunen

Sonkajärvi

Julkisten palvelujen ulkoistaminen on kipulääkettä suurpääomalle

Julkisten palvelujen ulkoistaminen on kipulääkettä suurpääomalle

Ylä-Savon Sote-kuntayhtymä ja neljä Soten jäsenkuntaa pohtivat kannattaisiko niiden osallistua tukipalveluiden: ruokahuollon, kiinteistönhoidon ja siivouspalveluiden ulkoistamisselvitykseen. Kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ISS on valmis tekemään selvityksen ilmaiseksi kunnille ja Sotelle. Iisalmen Sanomien pääkirjoituksessa 11.12. -10  kannatetaan selvityksen teettämistä.

Vaikka selvitystyö olisikin ilmainen, on selvää, ettei se voi olla puolueeton, koska sen tekijä on yksi kyseisten palvelujen tarjoajista. Jo ennalta on varmaa se, mihin selvityksellä pyritään. Osoittamaan vain se ulkoistetut palvelut tulisivat kunnille edullisimmiksi kuin omana toimintana tuotetut. Jo ilman selvitystäkin ISS:n seniorikonsultti Kalevi Rajala latelee tukipalvelujen ulkoistamisella saatavan 10 -15 prosentin säästöt kustannuksista. ( Iisalmen Sanomat, 9.12.)

Selvityksen teettämistä nyt pohtivien ja sen pohjalta ulkoistamispäätöksiä tekevien kuntapäättäjien on edellisen lisäksi syytä muistaa, että ISS Palvelut on osa kansainvälistä ISS-konsernia, jonka pääkonttori sijaitsee Tanskassa ja se riistää tällä hetkellä yli puolta miljoonaa työntekijätään 53 eri maassa.

Ei ole mitään järkeä tukea kuntien verovaroilla ylikansallisten suuryritysten voitonsaalistusta. Julkisten palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen on kipulääkettä kuolintuskissaan kamppailevalle suurpääomalle. Suorat veronmaksajien rahatuet pankki- ja pörssikeinottelijoille ulkomaille eivät ole kyllin tehokas lääke. Kun melkein kaikki valtionyritykset maassamme on myyty ulkomaiselle pääomalle, on se nyt rynnistämässä kuntien kukkaroille.

Porvaristo valmistautuu antamaan kevään eduskuntavaalien jälkeen kuoliniskun julkisille kuntapalveluille. Tähän pyritään myös ISS:n tarjoamalla ilmaisella selvitystyöllä. Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan uusi kuntalaki on seuraavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Tämä tulee hyvin ilmi Prima- lehdessä 7/2010.  http://www.digipaper.fi/prima/54785/?pgnumb=56

EK:n johtajan Jukka Ahtela hyökkää kuntien liikelaitoksia kohtaan, joilta pitää kilpailun nimissä poistaa erityisasema, konkurssisuoja ja veroetu.  Ahtelan  mukaan, kilpailun puutteesta johtuen kunnallinen ja yleensä julkinen sektori ovat tehottomampia kuin yksityiset yritykset. Hänen mielestään nykyinen kuntalaki suojelee tehottomia toimijoita. EK toivoo, että Euroopan unionin direktiivit pakottavat Suomessakin avaamaan kuntasektoria entistä enemmän kilpailulle.

Kuntalaisten ja työntekijöiden etu on puolustaa kaikkia julkisia palveluja ja nousta niiden ulkoistamista ja yksityistämistä vastaan, koskivatpa ne sitten terveys-, sosiaali-, kiinteistönhoito-, siivous- tai ruokahuoltopalveluja. Ulkoistamisesta hyötyvät vain voitontavoittelijat eivätkä ne loppupelissä tule yhtään edullisemmiksi kunnille. Eivätkä yhtään laadukkaimmiksi. Tästä hyvänä esimerkkinä Kiuruveden lääkäripäivystys.

Asko Julkunen

Sonkajärvi