Kestävyysvajeen paisuttelulla pyritään julkisten palvelujen yksityistämiseen

Kestävyysvajeen paisuttelulla ajetaan julkisten palvelujen yksityistämistä

Valtiovarainministeriö esittää Suomen julkisen talouden tilan ylenpalttisen synkeänä. Ministeriö on poliittisessa ohjauksessa, kuten mikä tahansa ministeriö. Tällä hetkellä se on uusliberalismia maassamme toteuttavan kokoomuksen ja Jyrki Kataisen hallinnassa. Kestävyysvajetta paisuttelemalla ne pyrkivät perustelemaan julkisten palveluiden yksityistämistä ja julkisten menojen leikkauksia.

Uusliberalismin kannattajat pitävät valtiota vihollisenaan, haluavat supistaa julkisia menoja ja sosiaaliturvaa sekä muuttaa yhteiskunnan entistä markkinakeskeisemmäksi. Yksityistämisen tärkein opinkappale on, että julkisia palveluja yksityistämällä ja ulkoistamalla niiden tehokkuutta voidaan lisätä.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jukka Ahtela sanoi viime joulukuun Prima-lehdessä kuntalain uudistamisen olevan tulevan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Hän vaatii entistä avoimempaa, tehokkaampaa ja tasa-arvoisempaa kilpailua ja katsoo nykyisen kuntalain suosivan tehottomia toimijoita. Nykyään yli viidennes kuntien menoista käytetään palvelujen ostoihin ja useimmissa kunnissa kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat olleet mukana leikkaamassa, kilpailuttamassa ja ulkoistamassa kuntien palveluja.

Terveyden- ja vanhustenhoito ovat kymmenien miljardien bisnes ja ne vetävät kärpäspaperin lailla puoleensa ulkolaista pääomaa.  Perusteluina terveyspalvelujen yksityistämiselle käytetään ahkerasti sitä, että siten tuotetut palvelut ovat kustannustehokkaampia kuin kunnallisesti tuotetut. Kuitenkin esim. Karjaan esimerkki osoittaa vuonna 1998 toteutetun koko terveydenhoidon yksityistämisen nostaneen hoitomenoja ja nettokustannukset ovat 15-20 prosenttia suuremmat kuin muissa vastaavissa kunnissa.

Nykyään jankutetaan sitä, ettei kunnan itse tarvitse itse tuottaa palveluja, riittää kunhan niitä vain on saatavilla. Yksityistämisen myötä palvelujen laatu kärsii. Yksityisten palveluiden tarjoajat eivät lähde syrjäkylille hyvää hyvyyttään. Kapitalismi perustuu voitontavoitteluun ja yksityistettyjen palvelujen kehitystä ohjaa se, mistä niiden tuottajat saavat eniten voittoa. Tuottavuutta lisätään henkilöstömenoja karsimalla ja se tietää vähemmän hoitavia käsiä.

Myös Vasemmistofoorumin tutkimusjohtaja Ruurik Holm esitti viime kesänä KU:n Viikkolehdessä kilpailun edistämistä palvelumarkkinoilla. Hänen mielestään on mahdollistettava kokonaan julkisella rahoituksella toimivat vaihtoehtoiset palvelut. Näin ihmiset saisivat hänen mielestään järjestää omat palvelunsa, valita tarjolla olevista markkinoilla tai niiden ulkopuolella toteutetuista palveluista tai hakeutua uudistetun julkisen sektorin piiriin.

Olen samaa mieltä Holmin kanssa siinä, että julkisen sektorin palveluja on syytä uudistaa. Nykyään esim. vanhusten hoitoon suunnitellaan yhä laajempaa ja monipuolisempaa teknologiaa. Joku tarkkailee jossain valvomossa monitorista, miten vanhus raukka pärjäilee.  Uudistukset vanhusten hoidossa eivät saa merkitä tätä. Muuten vanhukset menettävät ihmisarvonsa ja inhimillisyys katoaa.

Kuten edellä jo totesin, niiden yksityistäminen johtaa usein niiden laadun heikentymiseen. Ihmisten tarvitsemat peruspalvelut tulee taata kuntien itse tuottamina lähipalveluina.