Perusturva ilman nöyryyttämistä ja työstä kunnon palkka

Marx kysyi aikoinaan onko rakentaminen, kiven hakkaaminen tai sorvaaminen työläisen elämän ilmenemistä, elämää? Ja vastasi, että päinvastoin hänen elämänsä alkaa, kun tämä toiminta lakkaa, ts. ruokapöydän ääressä, kapakan penkillä, vuoteessa. Työn merkitys hänen kannaltaan ei ole siinä, että hän kutoo, kehrää, poraa jne., vaan siinä, että se on keino saada ansiota, joka antaa mahdollisuuden hankkia elämäntarvikkeita työvoimansa uusintamista varten.


Aamulehden julkaiseman kyselyn mukaan puolet suomalaisista käy töissä vain siksi, koska siitä saa rahaa. Mitä nuoremmasta on kyse, sitä suurempi merkitys rahalla on työssäkäynnin syynä ja yli 55-vuotiaiden joukossa on eniten niitä, jotka ovat innostuneet työstään sinänsä. Yli neljännes lopettaisi työt heti, jos saisi vaikkapa sen mahdollistavan lottovoiton tai perinnön.


Rahan hankkimisen mahdollisuus työvoimansa uusintamiseksi työn teon keinoin oli elokuun lopussa  viety 292 200 työikäiseltä suomalaiselta. Samaan aikaan suuri joukko ihmisiä tekee palkatonta työtä työelämävalmennuksessa, työkokeilussa ja työharjoittelussa 9 euron päivittäisellä kulukorvauksella. Nyt palkattoman työn määrää suunnitellaan lisättäväksi koskemaan kaikkia työttömiä. Härskiä toimintaa työttömien syyllistämiseksi ja kyykyttämiseksi tällaisen joukkotyöttömyyden vallitessa.


ILO:n määritelmän mukaan pakkotyö on kaikenlaista työtä tai palvelusta, joka jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltain henkilöltä ja johon henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut.


Kataisen hallitus toteuttaa kapitalistien luokkaetujen mukaista politiikkaa. Yrityksille myönnettiin viime keväänä yli miljardi euroa vastikkeetonta toimeentulotukea verohelpotusten muodossa ilman minkäänlaista työllistämisvelvoitetta. Elokuussa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ehdotti vastikkeellisen sosiaaliturvan käyttöönottoa. Julki tulleiden tietojen mukaan, kaikki työttömät joutuisivat tekemään työvelvoitteen alaista työtä tunnin-pari päivässä. Tällaisesta työstä kieltäytyminen pienentäisi sosiaaliturvan määrää. Mielestäni tuo täyttää hyvin ILO:n pakkotyön määritelmän. Tällä hetkellähän  vapaaehtoistyöhön osallistumisesta rankaistaan työttömyysturva eväämällä.  Näin ainakin kesällä esiin tulleessa parkanolaisen työttömän tapauksessa.

Vastikkeellisuuden muotoa  STM:lle hahmotelleen  Antti Parpon mukaan käytännössä kyseeseen tulisivat avustavat tehtävät kunnissa ja yrityksissä. Esimerkiksi kunnissa apua tarvitaan vanhuspalvelun kotiavussa, teknisellä puolella,  puistojen ja teiden kunnossapidossa. Kaupoissa tehtävä tavaroiden hyllytys ja pakkausapu kaupan kassoilla voisivat myös hyvin tulla kysymykseen työttömiä osallistettaessa. Perinteisesti nämä työt ovat kuuluneet palkkatyön piiriin.

Useassa kunnassa on käynnistetty yt-neuvottelut  henkilöstön vähentämiseksi. Sonkajärvellä kunnantaloutta tasapainoitettiin tänä vuonna työntekijöiden kahden viikon talkoovapailla ja lomautuksilla.  Viime kunnanvaltuuston kokouksessa kunnanjohtaja kehui toimenpiteiden purreen ja välitilinpäätös saadun pienesti ylijäämäiseksi. Jos työpakko toteutuu, kuntien on helpompi lähteä lomauttamaan henkilökuntaansa kun on olemassa reservi, joka tekee tarvittaessa lomautettujen työt palkatta. Sonkajärvelläkin lomautuksista voi tulla jokavuotisia toimenpiteitä talouden kuntoon saattamisen verukkeella.


Vaarana on myös että työvelvoite korvaisi todellisia työpaikkoja, kun tarjolla olisi ilmaista tai hyvin halpaa työvoimaa. Jos työnantaja saa itselleen ilmaista tai edes halvempaa työvoimaa lisärvoa tuottamaan, niin silloinhan se myös käyttää sitä. Jos kaikki työttömät laitetaan tekemään velvoitetyötä, niin hyvin todennäköisesti se vaikuttaa samaa työtä normaalissa työsuhteissa tekevien työllisyyteen.


Mielestäni nyt on koottava laajaa rintamaa ja torjuttava heti alkuunsa hallituksen suunnitelmat vastikkeellisesta sosiaaliturvasta. On myös aloitettava kamppailu kunnon perusturvan puolesta.  Hyvä lähtökohta sille olisi vaikkapa toimeentuloturvan minimitasojen nostaminen1200 euroon kuukaudessa, verottomana asteittain seuraavan kolmen vuoden aikana. Tämä perusturva on taattava ilman byrokraattista nöyryyttämistä yhdeltä luukulta Kelasta jokaiselle työttömälle, opiskelijalle, eläkeläiselle, sairaalle, vammaiselle ja muille täysi-ikäisille, jotka eivät voi toimeentuloaan muuten turvata.


Työstä on maksettava sen tekijöille kunnollinen palkka. Minimipalkka tulee nostaa 1 800 euroon kuukaudessa. Tästä tarvitaan laki, joka koskee kaikkia työnantajia ja työntekijöitä, riippumatta heidän kotipaikastaan. Naisten euro ei saa olla pienempi kuin miesten, samasta työstä on maksettava sama palkka. Nuoria ei saa alistaa halpatyövoimaksi tai pakottaa prekaareihin työsuhteisiin. Työehtosopimusten yleissitovuutta tulee vahvistaa niin, että sopimuksia ei voi kiertää esimerkiksi vuokratyöfirmojen, alihankintaketjujen tai ns. nollasopimusten kautta. Ulkomaisille työntekijöille on maksettava suomalaisten työehtosopimusten mukaista palkkaa.